Hyötyvirrasta halutaan kiertotalouden kovin innovaatioalusta

Kouvolan seudulla on todellista saumaa profiloitua kiertotalouden edelläkävijänä. Keskeisessä roolissa tässä vihreässä vallankumouksessa on Hyötyvirran yritysalue, joka tuo alan toimijat yhteen.

Anjalankoskella Valtatie 15:n varressa sijaitseva Hyötyvirta kasvaa ja kehittyy. Alueella on jo kymmenkunta yritystä, joista suurimpina Fortum ja Kymenlaakson Jäte. Lisää yrityksiä ja investointeja odotetaan, eikä tilanpuute muodostu ongelmaksi aivan heti: kaupungin omistamaa laajentumistilaa on yhteensä 25 hehtaaria. Tontteja on välittömästi vapaana sekä toimialan konkarien että uusien ideanikkareiden käyttöön.

Se, että jossain päin Suomea on tien varressa teollisuusalue, ei vielä ole mikään mullistava eko- tai muu konsepti. Tontteja ja tehdashalleja on valtakunta täynnä.

Mutta mitä Hyötyvirrassa haluaa saavuttaa, onkin pari piirua kunnianhimoisempi juttu. Hyötyvirran alueesta rakennetaan uuden ajan innovaatioalustaa, joka ”kohtauttaa” alan pienet ja suuret tekijät, kestävät kuningasideat ja vihreän liiketoiminnan idut.

Kun alan toimijoita on tarpeeksi, voidaan saavuttaa kriittinen massa, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan ja uuden liiketoiminnan kehittämisen yhden luukun periaatteella. 2020-luvulla kiertotalouden läpimurtotuotteet ja -palvelut nojaavat vahvan verkoston olemassaoloon – ja sellaisen me haluamme nähdä Hyötyvirrassa.

Verkostotutkijat osaavat kertoa, että liian löysät verkostot eivät toimi – tarvitaan siis jonkinlainen ”vihreä linkki”, joka tuo alan pelurit saman pöydän ääreen. Kinno tutkii Koskes-hankkeen puitteissa mahdollisuutta rakentaa Hyötyvirran alueelle uudisrakennus, joka muodostaisi vahvan ankkurin paikalliselle bisnesyhteisölle.

Mitä herkkuja ”hyötytalo” sitten voisi pitää sisällään? - Ainakin talo voisi palvella yhteisenä showroomina alueen yrityksille. Se olisi varmasti myös mielekäs vaihtoehto esimerkiksi kiertotalouden suunnittelijoille ja konsulteille, jotka eivät tarvitse omaa tonttia ja taloa.

Sekin on selvää, että tällainen ”kiertotalouden mallitalo” ei voisi sisältää ihan niitä tavanomaisimpia ratkaisuja, ainakaan mitä tulee rakentamiseen, materiaaleihin ja energian käyttöön. Rohkeita, uusia ratkaisuja esittelemällä talosta voisi tulla koko toimialan käyntikortti.

Hyötyvirran liiketoiminta- ja innovaatioalusta voisi parhaimmillaan olla sitouttaja ja syventäjä alan toimijoille: uusien synergioiden kehrääjä ja kirittäjä, joka on aina enemmän kuin vain osiensa summa.

Me Kinnossa haluamme mennä entistä rohkeammin paikallisten kiertotalousyritysten luo ja kysyä: miten voimme auttaa teitä kasvamaan ja keksimään uutta? Miten tehdään onnellisten tähtien alla syntyneitä törmäytyksiä, jotka säteilevät menestystä ja hyvinvointia ympäri Kymenlaaksoa? Mistä löytyy se yhdessä tekemisen henki, joka nostaa koko maakuntaa?

Hyötyvirta saattaa hyvinkin olla se paikka, joka ”kokoaa heimot” ja vie koko toimialan uudelle tasolle. Hienointa Hyötyvirrassa on nimittäin se, että kestävän menestyksen takomiseen on vain yksi tie, yhteistyön tie.

Nähdään tien päällä!

Yrittäjän tukiverkko

Keskeinen tavoite on yritysten avustaminen koronakriisissä ja toipumisessa sen aiheuttamista ongelmista. Lisäksi projektissa kehitetään yritysten osaamista digitaalisessa liiketoiminnassa. Tavoitteena on myös yritysten muutosvalmiuksien lisääminen, elinkelpoisuuden parantaminen, liiketoiminnan kehittäminen ja sitä myötä työpaikkojen säilyminen.

Projektin tuloksena koronakriisistä kärsineet yritykset ovat saaneet välitöntä apua taloutensa vakaannuttamiseen ja myyntinsä käynnistämiseen sekä uusien ideoiden että digitaalisten kanavien hyödyntämisen kautta. Koronaepidemia oli hyvin konkreettinen ja myös tulevaisuudessa todennäköisesti paljonkin eri aloihin vaikutuksia ulottava tekijä. Näin ollen yritysten muutosvalmius ja valmius toimia äkillisesti ja radikaalistikin muuttuvissa toimintaympäristöissä on paremmin turvattu projektiin osallistuneiden yritysten osalta.

Tuen kohteena ovat työllistävät pk-yritykset, yksinyrittäjät, joilla ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on suunnitelmissa sekä yksinyrittäjät, jotka verkostoituvat suurempien tarjousten ympärille ja tuottavat palveluja verkostossa yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa.

Tuen myöntämisessä noudatetaan de minimis-säännöksiä, katso tarkemmat tiedot TEM:n sivuilta.

Sparrausta ja tukea digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen

Eteneekö yrityksen digikehitysprojekti suunnitellusti? Verkkokauppa löytyy mutta haluaisit tehostaa myyntiä? Yrityksen väki on etätöissä, miten johdat tiimiä ja pidät yhteishengen yllä?  Yrittäjän tukiverkko tarjoaa syksyn ja alkuvuoden aikana myös ajankohtaisia, maksuttomia webinaareja ja räätälöityjä digiklinikoita yritysten digiloikan tueksi ja digitaalisen liiketoiminnan vauhdittamiseksi. Kartoitamme yritysten toiveita ja tarpeita, joiden pohjalta voimme suunnitella ja räätälöidä tarjontaa. Kerrothan toiveistasi ja tarpeistasi tästä linkistä.

Projektia hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja se toteutetaan yhteistyössä Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n kanssa.

Toteutusaika: 1.7.2020 – 31.3.2021
Rahoittaja: Kymenlaakson liitto

Lisätietoja:

Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa

Kaakkois-Suomessa on pulaa yritysten tarvitsemista osaajista ja työpaikkoja jää syntymättä monilla aloilla. Projektin päätavoitteena on vastata tähän tarpeeseen ja muodostaa Kaakkois-Suomeen avoin kansainvälistymistä tukeva osaajayhteisö, joka tuottaa uusia ratkaisumalleja yritysten ja muiden organisaatioiden osaamis- ja työvoimatarpeen sekä kansainvälisen osaajapotentiaalin kohtaamiseksi.

Kouvola Innovation Oy osallistuu Cursor Oy:n koordinoimaan “International Workplace”-työpakettiin sekä koko hankkeen kokoavaan ”Osaajayhteisö”-työpakettiin. Kotkan-Haminan, Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan seutujen elinkeinojen kehittäjät valmentavat kansainvälistymis- ja kasvuhaluisia yrityksiä vastaanottamaan kansainvälisiä osaajia. Projektin tuloksena alueelle syntyy Talent hub Kaakkois-Suomi-palvelumalli. Keräämme tähän yrityksistä asiakastiimiä, joka on mukana rakentamassa palvelupolkua kansainvälisille osaajille. Asiakastiimin yritykset ovat mukana toteutettavissa toimenpiteissä: mm. työpajat, koulutukset, osaajamarkkinointikampanjat jne. Voit ilmoittaa kiinnostuksesi maksuttomaan asiakastiimityöskentelyyn tästä .

Projektilla vahvistetaan yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja autetaan kansainvälisten osaajien integraatiota seutuun ja sen yrityksiin.

Toteutusaika: 1.5.2020 – 30.4.2022
Rahoittajat: Keski-Suomen ELY-keskus, Kouvolan kaupunki

 

Rahoittajalogo

Lisätietoja:

KOSKES

KOSKES-projektissa kehitetään kiertotalousosaamiskeskuksen konseptia Hyötyvirta-yritysalueelle Kouvolaan.

Toteutuessaan keskus tarjoaisi erilaisia palveluita ja yhteistyömahdollisuuksia pk-sektorin yrityksille mm. kiertotalouden TKI-toimintaan. Tavoitteena on, että keskus lisäisi alueen palvelutarjontaa, yhdistää toimijoita ja elävöittäisi alueen yritystoimintaa. Hyötyvirran alueella on hyvät mahdollisuudet kehittyä valtakunnallisestikin tärkeäksi kiertotalousalueeksi hyödyntämällä mm. oppilaitosyhteistyötä ja alueen logistisia vahvuuksia sekä kehittämällä yritystoiminnan mahdollisuuksia alueella.

Hallinnoijana toimiva Kouvola Innovation keskittyy hankkeessa vision vahvistamiseen sekä osaamiskeskuksen palveluiden ja toimintojen suunnitteluun. Osatoteuttajina  toimivien Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) ja Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) rooli painottuu TKI-toiminnan ja ammatillisen koulutuksen suunnitteluun.

Projektin koko nimi: KOSKES - Kiertotalouden osaamiskeskus
Toteutusaika 1.3.2020-28.2.2022
Rahoitus: Kymenlaakson liitto

BUT

Biotalouden uudet tuulet.

Kymenlaakso tavoittelee hiilineutraalisuutta. Alueella on useita merkittäviä toimijoita, joiden yhteistyötä tarvitaan tavoitteeseen pääsemiseksi. BUT-projekti perustuu Kymenlaakson älykkään erikoistumisen (RIS3) -strategiaan, tukien alueellista elinvoimaisuutta ja kehittymistä pääasiallisesti biotaloussektorilla.

Projektin päätavoitteena on vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja saada alueellinen yhteistoiminta ja osaaminen riittävälle tasolle. Silloin pystytään kehitystyöhön, jolla on merkittävää vaikuttavuutta alueelle ja jolla lisätään kansainvälistäkin yhteistyötä.

Projektin tavoitteena on etsiä, luoda ja toteuttaa uusia avauksia, joilla voidaan tarttua biotalouden mahdollisuuksiin mm. vähäpäästöisyyden, materiaalitehokkuuden ja pakkausten arvoketjujen kautta.

Projekti toteutetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Kouvola Innovationin ja LUT -yliopiston yhteistyönä.

 

Hankkeen nimi: Biotalouden uudet tuulet - BUT
Toteutusaika: 1.1.2020-31.12.2021
Rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto (Kymenlaakson liitto)

Lisätietoja projektista täällä.

 

CircPro

CircProssa tavoitteena on lisätä kiertotaloushankintoihin liittyvää tietotaitoa.

Kiertotaloushankinnasta (Circular Procurement) on kyse esimerkiksi silloin kun hankitaan uusiomateriaalista valmistettuja tuotteita tai hankintoihin sisällytetään materiaalien kiertoa ja kierrätettävyyden tehostamista tukevia kriteereitä. Tuotteiden sijasta voidaan hankkia myös palvelua, jossa palveluntuottaja sitoutuu huollon ja varaosien toimittamiseen sopimuskaudella sekä huolehtii asianmukaisesta loppukäyttöön saattamisesta (product-service system).

Hankkeessa myötävaikutetaan valikoituihin poliittisiin ohjauskeinoihin – Kymenlaakson osalta Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategiaan (RIS3), jotta kiertotaloushankinnat tulisivat osaksi alueellisia strategisia tavoitteita.

Kymenlaakson sidosryhmään kuuluu toimijoita useasta eri organisaatiosta ympäri maakuntaa. Mukana on julkisia hankkijoita, tavaroiden ja palveluiden toimittajia sekä julkisten hankintojen strategisesta kehittämisestä vastaavia tahoja.

Ulkomaiset projektipartnerit:

Ministry of Environment and Spatial Planning, Regional Government of Andalusia (Espanja)

Piemonte Region & University of Turin (Italia)

Region of East Macedonia and Thrace (Kreikka)

Alentejo Coordination and Regional Development Commission (Portugal)

Bulgarian Association of Recycling (Bulgaria)

Development Agency IGRA (Kroatia)

Lithunian Innovation Centre (Liettua)

Stockholm Environment Institute Tallinn Centre (Viro)

Municipality of Elverum (Norja)

 

Projektin kesto: 1. vaihe 1.6.2018–31.5.2021, 2. vaihe 1.6.2021–31.5.2023
Rahoitusohjelma: Interreg Europe – ERDF
Pääpartneri: Kouvola Innovation Oy

Projektin verkkosivut täällä.

 

CircPro-projektin rahoittajalogo

REUSE

Projektin tavoitteena on kehittää purku- ja ylijäämämateriaalien uudelleenkäyttöä rakennusteollisuudessa. Erilaisille rakennus-, purku- ja ylijäämämateriaaleille voi löytyä tuottavampaakin käyttöä kuin käyttäminen maanrakennustyömailla täyttöaineksena. REUSE-hankkeessa pyritäänkin kiertotalouden edistämiseen rakennusteollisuudessa ja erilaisten hukka- ja purkumateriaalien hyötykäytön edistämiseen.

Kiertotalousnäkökohtien huomioiminen rakennussektorilla voi hyödyttää toimialan liiketoimintaa ja nostaa alueen kiertotalousosaamista myös rakennusalalla. REUSE tuottaakin uusia liiketoiminta- ja yhteistyömalleja Kymenlaakson alueen rakennus- ja purkualan yrityksille. Rakennustekniikan asiantuntijana ja koulutussektorin yhteistyön edistäjänä hankkeessa toimii Xamk, Kinnon toimiessa yritysrajapinnassa.

Projekti tukee Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) Biotalous –kärjen teemoja: kiertotalous ja vähähiilisyys sekä niiden uudet liiketoimintamahdollisuudet ja osaamiskeskittymät.

Projektin nimi: REUSE – kiertotalousmalleilla rakentamisen uudelleenkäyttöön uutta osaamista ja kilpailukykyä
Toteutusaika: 1.10.2018-31.8.2020
Rahoittajat: Kymenlaakson liitto

 

Reuse-projektin rahoittajalogot.

 

 

Materiaalitorin käyttö tuli monelle yritykselle pakolliseksi vuonna 2020

BLOGI 17.1.2020 Materiaalitori on digitaalinen palvelu kiertotalouden edistämiseen, jossa yritykset voivat ilmoittaa ja etsiä sivuvirtoja, jätteitä sekä näihin liittyviä palveluja. Vuoden 2020 alussa Materiaalitorin käyttö tuli monelle yritykselle pakolliseksi jätelain muutoksen myötä.

Yritysten tulee ensisijaisesti järjestää jätehuolto yksityisiä tai markkinaehtoisia jätehuoltopalveluja hyödyntäen. Kunnan jätehuoltopalvelut ovat ensisijaisesti tarkoitetut asumisessa ja kunnan omassa toiminnasta syntyvien jätteiden hoitamiseksi. Muut toimijat voivat pyytää kunnan palvelua, mikäli kohtuullista yksityistä tai markkinaehtoista palvelua ei ole löytynyt.

Vuoden vaihteesta voimaan tullut jätelain muutos edellyttää, että jätteen haltijan on etsittävä Materiaalitorissa jätteelleen markkinaehtoista jätehuoltopalvelua, ennen kuin voi pyytää palvelua kunnalta muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi. Materiaalitori auttaa löytämään tarvittavan palvelun ja tarvittaessa auttaa todentamaan palvelun puutteen.

Mikäli yrityksellä tai organisaatiolla on jo tiedossa yksityinen tai markkinaehtoinen jätehuoltopalvelu, lainmuutos ei edellytä muutoksia toimintaan. Materiaalitorin käyttövelvoite koskee tilanteita, joissa palvelua ei ole tiedossa ja sitä arvioidaan tarvittavan kunnalta yli 2 000 € arvosta vuodessa.

Voimaan tullut jätelain muutos on aktivoinut selvästi Materiaalitorin käyttöä heti vuoden vaihtuessa. Lakisääteisyyden lisäksi on myös hyvä muistaa Materiaalitorin mahdollisuudet kiertotalouden edistämiseen laajemmassa mittakaavassa.

Materiaalitori on erinomainen kohtaamispaikka monenlaisille sivuvirroille ja palveluille. Se edesauttaa uusien hyödyntämistapojen ja kiertotalousratkaisujen löytymistä. Kouvolan alueen yritysten kannattaa hyödyntää nämä mahdollisuudet etenkin nyt Materiaalitorin käytön lisääntyessä.

***

Palvelu ja lisätiedot löytyvät osoitteesta: www.materiaalitori.fi

Kouvola Innovation Oy toimii Materiaalitorissa FISS eli Teolliset Symbioosit Suomessa –toiminnan aluekoordinaattorina.
Lisätietoa FISS toiminnasta: www.teollisetsymbioosit.fi

NERO

Lähes nollaenergiatalojen rakentaminen kustannustehokkaasti.

NERO-projekti etsii ratkaisuja tulevien lähes nollaenergiatalojen kustannusten alentamiseen tehokkaan suunnittelu- ja valmistusprosessin keinoin. Nero keskittyy puurakenteisten tehdasvalmisteisten rakennusten energia- ja kustannustehokkuuden parantamiseen sekä demonstrointiin eri maissa toteutettavien kohteiden avulla.

NERO on harvoja EU:n Horisontti 2020 - projekteja, joka sai rahoituksen pohjoismaisella konsortiolla: Kumppaneina projektissa ovat Kouvola Innovation Oy (Kinno), Aalto–yliopisto, Tallinnan teknillinen korkeakoulu,  Växjön kaupungin kehitysyhtiö Växjöföretag AB Ruotsista ja Sintef As Norjasta.

Kansainvälistyminen on välttämätöntä suomalaisten menetelmien, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi, hyväksyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi vientimarkkinoilla. Verkoston avaintoimijoiden välinen yhteistyö on ollut avointa ja sujuvaa.

EU OHJAA RAKENTAMAAN LÄHES NOLLAENERGIA-RAKENNUKSIA

Horisontti 2020 –rahoitteinen Nero–projekti etsii vuosien 2017–2020 aikana ratkaisuja tulevien, lähes nollaenergiatalojen (nZEB) kustannusten optimointiin mm. tehokkaan suunnittelu- ja tuotantoprosessin avulla. Euroopan Unionin asettamat energiatavoitteet ohjaavat jäsenvaltioita rakentamaan lähes nollaenergiarakennuksia. Useat jäsenvaltiot ovat jo asettaneet energiatehokkuusvaatimuksensa, huomioiden samalla kustannusoptimoinnin.

Linkki englanninkielisille projektisivuille: www.neroproject.net

Toteutusaika: 1.9.2017-30.11.2020
Rahoittajat: EU:n Horisontti 2020 -rahoitusohjelma

 

Projektin osapuolten logot.