Raksamies Hasu lukee lakia etunojassa

BLOGI 9.12.2024

Peilaten tapahtumiin rakentamisen toimialalla 1990- ja 2000-lukujen lopulla, raksamiestä huolestuttaa se, mitä kaikkea olemme menettämässä. Suomen suurin rakentaja kertoi osavuosikatsauksessaan 1-9/2024 (31.10.2024), että asuntomarkkinoiden merkittävästä elpymisestä ei ole näkyviä merkkejä. Elpymisen odotetaan alkavan vasta vuoden 2025 loppupuoliskolla.

Lainlukua

Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hankkeeseen liittyen vuodenvaihteessa on uuden rakentamislain täydentävinä asetuksina tulossa voimaan asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä, (lue lisää).

Jatkossa on purkuhankkeen valmistuttua siirtoasiakirjojen perusteella dokumentoitava vaaralliset aineet, pois kuljetetut maa- ja kiviainekset sekä rakennus- ja purkujätteet. Purkuhankkeeseen ryhtyvän on myös huolehdittava, että tiedot viedään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

Samalla hyväksyttäneen vuonna 2026 voimaan tulevat asetukset rakennusluvan yhteydessä vaadittavasta ilmastoselvityksestä sekä uudisrakennusten osalta loppukatselmuksessa vaadittavista hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmista, sekä kierrätystä tulevaisuudessa helpottavasta ”tietomallinnuksesta säilytettäviin hankkeen asiakirjoihin”.

Kouvola on etunojassa

Kouvolaa ajatellen vuoden 2026 hiililaskennan ohjeissa on huomionarvoista

• rakennuksen ylläpidon osalta mm. Suomen ympäristökeskuksen yleisen päästötietokannan käyttö
• rakennuksen toteutusten osalta hiilikädenjäljen irrottaminen hiilijalanjälkilaskennasta, kädenjäljen tarkoittaessa investorin omia rakennuskohtaisia elinkaareen osuvia vähähiilisyys- ja kierrätettävyystoimia.

Kouvolassa olemme näillä omilla toimenpiteillä jo edenneet etunojassa kohti nollaa. Meillä energiatuotannon ominaispäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa keskimäärin, ja puun käyttö sekä primääri- että moduulirakenteissa pidentää rakennusten elinkaaria ja työllistää Kouvolassa nyt jo merkittävästi.

Nyt menemme kehityshankkeessa kaupungin ja yritysten myötävaikutuksella ”etunojassa” hiilikädenjälkeen ja samalla kehittyvään liiketoimintasektoriin. Kouvolan kaupunki on hyväksynyt julkisen rakennuskannan 10-vuotisen purkuohjelman, ja kaupungissa sijaitsee useita liikevaihtoaan kasvattavia purkualan yrityksiä, joista suurin on jo toteutuneiden kohteiden ansiosta tottunut ehjänä purkaja.

Kouvolassa edetään lakiviiveistä huolimatta

Elinvoiman lisääntyminen ei uudesta rakentamislaista huolimatta Kouvolassa esty. Aivan kuin tämä olisi jo nähty. Tulevaan asetukseen ei ilmeisesti tulla säätämään hiilijalanjäljen raja-arvojen ylittymisestä johtuvia sanktioita ja rakennusvalvonta hyväksynee poikkeamia rakennuksen loppukatselmuksessa. Energiatehokkuuslainsäädännössä energiatodistus tuli nykymuotoisena pakollisena voimaan 2014 ja lähes nollaenergialainsäädäntönä vuonna 2017, mutta energiankulutusta tai energiatehokkuutta ei yleisesti kansallisella tasolla eikä organisatorisesti valvota eikä sanktioida. Tavoitteet ja seuranta tulevat yksittäisen organisaation omista tavoista, ohjelmista ja strategioista, kuten Kouvolan kaupunginkin kohteissa. Ja hyvä näin.

Materiaalien, komponenttien ja kokonaisten rakennusosien uudelleenkäyttö arvioidaan tulevissa hiilikädenjälkilaskelmissa päästötietokantojen valmiita kertoimia käyttämällä. Tarkennettuakin menetelmää voidaan käyttää, mutta tällöin purkumateriaalin uudelleenkäytön tapa tulee olla selvä jo purkua suunniteltaessa.

Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hankkeessa on kartoitettu 21:n Kouvolassa purettavan julkisen kohteen uusiokomponenttien ja rakennusosien käyttömahdollisuuksia. Yhteenvetona tavanomaisen irtaimiston, betonilaattojen, suurkeittiökoneiden ja leikkivarusteiden lisäksi viidessä kohteessa huomioitiin mahdollisuus uudelleen käyttöönotettavista elementtirunkorakenteista. Vaikka suuri osa näistä julkisista kohteista oli paikallaan 1950-60-luvuilla rakennettuja, ainoastaan kahdesta kohteesta ei löytynyt mitään hyödynnettävää. Niistäkin toinen oli hyppyrimäki.

Palaamme kartoituksen tuloksiin hankkeen alkuvuoden 2025 webinaarien yhteydessä. Seuraavassa kirjoituksessani jatkan rakentamisen kiertotalouden liiketoiminnan nykytilanteesta ja mahdollisuuksista Kouvolassa.