Supermarjojen, kasviperäisten arvojakeiden ja esimerkiksi kasvualustoissa turvetta ainakin osittain korvaavien biomassakasvien viljelykokeen alustavat tulokset kiinnostivat Brysselissä.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) on Suomessa rahoitettu satoja hankkeita tukemaan mm. turvetoimialan uudistumista ja myös investointeja. JTP – Just Transition Platform – on alusta, joka tukee hankkeiden vaikuttavuutta, kokoaa tietoa ja verkottaa alan toimijoita. Juuri päättynyt, kymmenes Just Transition Platform Conference Brysselissä 15.-16.10.2024 on yksi JTP:n toimintamuoto. Ensimmäistä kertaa esiteltiin myös rahoitettuja hankkeita yhdeksästä eri maasta. Suoviljelystä uutta liiketoimintaa (SuoLiike) valittiin Suomen hanke-esimerkiksi.
Hankkeen suullisesta esittelystä ja haastatteluhetkestä koheesio- ja reformi- teemoista vastaavan komissaari Elisa Ferreiran ja tunnetun konferenssifasilitaattori Sasha Twiningin kesken vastasi Kinnon projektipäällikkö Maarit Kari. Hanketta esittelemässä oli myös Anna Kemppinen Suomen ympäristöopistosta.
Yleisöä valaistiin muutamilla karkeilla avainluvuilla, mitkä olivatkin monelle silmiä avaavia: Suomen 9 miljoonasta suohehtaarista noin puolet on ojitettu metsitykseen. Vajaa puolet on ojittamatonta tai suojeltua, 3 % maatalousmaata ja noin 1 % on turvetuotannossa. Turvetuotannosta vapautuu parin tuhannen hehtaarin vuosivauhdilla tuotannon jälkeistä alaa. Näissä turvekerroksen paksuus, eli jääntiturpeen määrä, vaihtelee. Kymenlaaksossa turpeennostoalueet käytetään käytännössä loppuun ja jäljelle jää muutamasta sentistä 20 sentin paksuinen kerros. SuoLiike hankkeessa selvitetään parin kymmenen kasvin menestymistä juuri Kymenlaaksolle tyypillisellä alueella.
Jos yksi prosentti liittyy turvetuotantoalueiden osuuteen, sama pätee myös SuoLiike-hankeen budjettiin suhteessa suurimpiin hankkeisiin erilaisine rakennushankkeineen ja -vuorovaikutusalustoineen. Pieni on kuitenkin kaunista ja moni konferenssivieras kiittelikin kiinnostavasta hankkeesta ja kyseli siitä lisää.
Irlannissa panostetaan virkistysalueisiin
Turpeennosto on muokannut maisemaa merkittävästi vähäpuustoisessa Irlannissa. Turvetta on käytetty merkittävästi lauhdevoimalaitoksissa, mutta myös poltossa ja kasvulustoina. Luontokadon torjunnassa ja virkistysalueiden luomisessa ovat mukana aktiivisesti julkiset toimijat kuten kunnat. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Tóchar-hankkeen projektipäällikkö Shirley Clerkin kertoi, että Irlannissa koulutetaan lintukoiria löytämään vesilintujen pesiä, jotta niitä voitaisiin suojata mm. minkeiltä. Clerkinin kautta saamme yhteyksiä myös SuoLiike-hankkeen sisältöjä lähemmin koskevista hankkeista.
Latviassa tarvitaan paljon perusviestintää
Bettina Rafaelsen tanskalaisesta konsulttiyrityksestä (COWI) kertoi kokemuksistaan Latvian turvetuotantoalueiden projekteista ja arveli latvialaisille olevan hedelmällistä tehdä yhteistyötä kanssamme. Rafaelsenin mukaan Latviassa aivan perustietous turvealueiden ilmastovaikutuksista tuli alan toimijoille uutena asiana. Toisaalta Latviassa ollaan pidemmällä esimerkiksi karpalon kosteikkoviljelyssä. On epäilemättä hyödyllistä käydä tutustumassa Latvian suoviljelyyn ja kutsua latvialaisia myös Kouvolaan.
Ilmoittaudu työpajaan 12. joulukuuta
SuoLiike- järjestää 12.12.2024 työpajan turvesoiden jälkikäyttömahdollisuuksista. Kokoamme turveyrittäjien ja maaomistajien ideoita ja näkemyksiä, avaamme tukipolitiikkaa ja esimerkkejä toteutuksista Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailta. Ilmoittaudu Kosteikkoja, karpaloita vai kilowatteja -työpajaan täältä. Jo aikaisemmin, 26.11., esitellään Metu-hankkeen (Kestävän metsätalouden ja turvetuotantoalueiden jatkokäytön edellytykset Kymenlaaksossa) tuloksia Kouvolassa. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tästä linkistä.
Vastasitko jo turvetuottajille ja maanomistajille suunnattuun kyselyyn?
Maakuntaliiton ja SuoLiike-hankkeen yhteistyönä olemme lähettäneet kyselyn turveyrittäjille ja turvemaan omistajille suunnitelluista tai oletetuista jälkikäyttötavoista ja mitkä asiat vaikuttavat valintoihin. Ellet ole jo vastannut, voit vastata kyselyyn täältä.
Myös kansallista vuorovaikutusta tarvitaan
Konferenssi osoittautui hedelmälliseksi kohtaamispaikaksi myös suomalaisten kesken. Pekka Jounila on JTF-yhteyshenkilö Brysselissä ja Anni Salmi puolestaan TEM:ssä. Oli hyödyllistä keskustella tulevaisuuden näkymistä ja rajoituksista kansallisesta näkökulmasta ja miten kehitystyötä arvioidaan.
Kuvat ja teksti: Maarit Kari
Julkaistu lokakuussa 2024
Lisätietoja
