Kouvolan kaupungin ja Kinnon järjestämässä SuomiAreenan keskustelussa luotiin näkymää, miten tulevaisuudessa liikutellaan kestävästi sekä ihmisiä että tavaraa.
Toimittaja Riku Rantalan juontamassa kolmiosaisessa keskustelussa heräteltiin ymmärtämään, miksi rahtiliikenteen muutos on Suomelle välttämätöntä, mikä ihme on kuivasatama, ja miten liikenne syntyy uudelleen ajassamme.
Pintamatkailu – miten ja miksi?
Pintamatkailu ja maatapitkin matkailu ovat termejä, jotka ovat yleistyneet edelläkävijöiden keskusteluissa viime aikoina. Ajatus on, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa matkailijoista liikkuu maata tai vettä pitkin lentämisen sijaan. Keskustelun ensimmäisessä osiossa Lähiömutsina tunnettu Hanne Valtari ja anarkisti, konsultti ja kirjailija Suvi Auvinen johdattelivat pintamatkailuun ja antoivat vinkkejä kestävään matkailuun kesälomille suuntaaville suomalaisille.
”Suomalaiset tuottavat toiseksi eniten lentopäästöjä väkilukuun suhteutettuna. Tapamme matkailla on siis kestämätön”, Hanne Valtari avasi syytä pintamatkailun suosimiseen. Kylmien faktojen lisäksi Valtari korosti hitaasti matkailun hyviä puolia. ”Pidän siitä, miten junalla matkustettaessa jo matkalla ollessaan on perillä.”
Suvi Auvinen korosti tottumisen merkitystä muutoksen synnyttämisessä. Seuraava sukupolvi on totutettava siihen, että lentäminen ei ole ainoa tai edes ensisijainen tapa siirtyä maasta toiseen. ”Velvollisuutemme kasvattajina on huolehtia tästä totuttamisesta”, Auvinen summasi. Toinen merkittävä tekijä muutoksen synnyttämisessä on lentämisen hinta. ”Kun mietimme lentämisen hintaa oman kukkaron kautta, alamme helpommin miettiä myös vaihtoehtoja”, Auvinen jatkoi.
Valtari ja Auvinen listasivat lopuksi kestävän pintamatkailun vinkkejä lomaa suunnitteleville. Molemmat korostivat junamatkailua ylipäätään, ja yöjunia. Valtari nosti esiin polkupyörän mukaan ottamisen tuomaa vapautta ja Auvinen lentokenttien välttämistä. Junalla matkustaessa tulee yleensä suoraan kaupungin keskustaan ja on heti junasta noustuaan vapaa liikkumaan mihin tahansa, toisin kuin lentokentälle saapuessaan.
Suomen uusin satamakaupunki – Kouvola
Keskustelun toisessa osassa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka ja Suomen ensimmäistä kuivasatamaa hallinnoivan Railgate Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Niemi avasivat kuivasatamakonseptia ja Kouvolan merkittävää investointia Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän rahtiliikenteen hyväksi.
”Kouvola on ollut vahva logistiikkakeskus jo vuosikymmeniä”, kertoi kaupunginjohtaja Toikka. ”Investoimalla uuteen rautatie- ja maantieterminaaliin, Suomen ensimmäiseen kuivasatamaan, lähdettiin parantamaan Kouvolassa jo toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia sekä hakemaan uutta yritystoimintaan ja työpaikkoja kaupunkiin.”
Kuivasatamassa ei lastata tai pureta laivoja, mutta toimintatapa on muuten verrattavissa satamiin. Lasti siirtyy rekasta junaan, junasta rekkaan, rekasta rekkaan, junasta junaan, tai mahdollisesti välivarastoon ja siitä myöhemmin lopulliseen määränpäähän.
”Maailmalla merisataman ja kuivasataman yhdistelmä on tavanomainen ratkaisu, joka tehostaa kuljetusketjua,” kertoi Kimmo Niemi. ”Tavoite on, että Suomeenkin syntyisi kuivasatamien verkosto, jonka välillä liikennöisi säännöllinen, mielellään aikataulutettu, rautatierahtiliikenne. Tällainen verkosto mahdollistaisi maantierahdin siirtymistä osin rautateille ja sitä kautta lisää tehoa koko järjestelmään sekä vähemmän päästöjä,” Niemi summasi.
Kouvolan kuivasatama on tehty yrityksiä varten. Se on täysin uusi tuote Suomen logistisessa järjestelmässä, joka tarjoaa kilpailukykyisiä ja vastuullisia logistiikkavaihtoehtoja vienti- ja tuontiteollisuudelle sekä kumppanuutta satamille.
Kestävä rahtiliikenne – Viennin tulevaisuus
Keskustelun kolmannessa osassa kestävää rahtiliikenteen tulevaisuutta visioivat Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle, Porin Sataman toimitusjohtaja Vesa Mäkilä, P2X Solutionsin COO Kati Levoranta sekä Kouvola Innovationin logistiikka-asiantuntija Jonna Paasonen.
Vesa Mäkilä piti kuivasatamaa hienona pelinavauksena ja korosti raideyhteyksien merkitystä. ”Kouvolasta on hyvät raideyhteydet tänne länteen ja meillä on sekä Tahkoluodossa että Mäntyluodossa raiteet ihan satamalaiturille asti”, Mäkilä muistutti. Tulevaisuuden vientiteollisuuden kannalta Mäkilä pitää polttoainekysymystä merkittävimpänä tekijänä. ”Liikenteen renessanssi tulee varmasti polttoaineen kautta.”
Minna Helle kuvasi kestävämmän rahtiliikenteen kehittämistä erittäin merkittäväksi viennin näkökulmasta. ”Suomalainen vientiteollisuus tuottaa juuri niitä vihreän teknologian ratkaisuja, joita maailmalla tarvitaan. Meillä on isot mahdollisuudet saattaa Suomi uuteen kukoistukseen ja se edellyttää sitä, että on hyvä logistiikka.” Helle korosti koko kuljetusketjun merkitystä, sillä pitkässä maassa, joka on käytännössä saari, vientiteollisuuden on ensin saatava tuotteensa satamiin. Mitä suurempi volyymi saadaan kuljetettua kerralla, sen parempi niin kustannusten kuin ympäristönkin kannalta. ”Yhteys on juuri niin hyvä kuin sen heikoin lenkki, eli on aina katsottava koko kuljetusketjua kokonaisuutena. Korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi Suomi tulee takamatkalta viennin näkökulmasta, joten tehokkuutta tarvitaan” Helle summasi.
Kati Levorannan edustama P2X rakentaa Harjavaltaan Suomen ensimmäistä vihreää vetyä tuottavaa teollisen mittakaavan laitosta. Vaikka vetyputkistojen rakentamisesta käydään keskusteluja, on Levorannan mukaan on tärkeää, että vihreä vety ja synteettiset polttoaineet saadaan markkinoille nyt. ”Vihreän vedyn kuljettamiseksi on löydettävä päästöttömimmät ja kustannustehokkaimmat kuljetusvaihtoehdot”, Levoranta summasi. ”Liikenteen tulevaisuuden kokonaisuudessa käyttövoima on merkittävä tekijä. Eli, mikä käyttövoima on missäkin paras valinta. Yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei tule olemaan.”
Jonna Paasosen mielestä on korkea aika hyödyntää Suomen raideinfraa monipuolisemmin. Tällä hetkellä rautatiekuljetukset ovat pääosin yhden asiakaan kokojunakuljetuksia tehtaalta satamaan tai toisinpäin. ”Kumipyörien nostaminen raiteille yhdistettyjen kuljetusten muodossa tuo koko ketjuun ihan toisenlaista tehokkuutta. Esimerkiksi itäisellä retillä Oulusta Kouvolaan voisi yhdessä junassa kulkea 19 traileria. Tämän kehittämiseen tarvitaan panostuksia”, Paasonen linjasi. Hänen mukaansa datan jakaminen, digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen optimoinnissa ja ennakoinnissa sekä tekoäly ovat merkittävimpiä tekijöitä tulevaisuuden kestävän logistiikan kannalta.
Kaikki keskustelijat korostivat yhteistyön merkitystä vientiteollisuuden kestävän kilpailukyvyn rakentamisessa. Kuljetusketju on kokonaisuus, jossa on monta tekijää, joiden kaikkien tulee olla sekä kustannustehokkaita että ympäristöystävällisiä Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi.