Kymenlaakson pienten ja keskisuurten yritysten yleinen suhdannenäkymä on positiivisempi koko maan ja lähialueiden keskitasoon verrattuna. Liikevaihto- ja kannattavuusodotukset ovat kuitenkin keskimääräistä alhaisemmat. Ukrainan sodan johdosta nousseet kustannukset vaikuttavat luonnollisesti kasvuodotuksiin.
”Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan edelleen. Yritysten omien tuotteiden ja palveluiden kasvanut hinnoitteluvara ei kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua”, Kymen Yrittäjien aluejohtaja Kari Jääskeläinen toteaa.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa teettämään pk-barometrikyselyyn vastasi koko maassa noin 4800 yrittäjää ja Kymenlaaksossa 110 yrittäjää, joten kyselyn tuloksia voidaan pitää luotettavina. Kymenlaakson vastaajista suurin osa (62%) on palvelualan yrittäjiä ja liikevaihto on alle miljoonan 80 % vastaajista.
Kyselyn tuloksiin ovat tutustuneet ja niitä omaan liiketoimintaansa peilaavat kouvolalaiset yrittäjä Kirsi Lantta, Rekry Partners Oy ja toimitusjohtaja Paavo Lukander, Valkealan Saha Oy. Kirsi Lantta on myös Kymen Yrittäjien hallituksen jäsen.
Julkiset investoinnit elinvoimaa vahvistamaan
Kymenlaaksossa yritykset arvioivat investointiensa arvon vähenevän. Uudet innovaatiot ja investoinnit sekä tuotekehitykseen panostamien ovat olleet Kymenlaaksossa pitkään vähäisempiä muuhun maahan verrattuna.
”Tilastossa olisi hyvä eriyttää kone- ja rakennusinvestoinnit. Investointien osalta voi myös toivoa, että poliittiset päättäjät ymmärtäisivät julkisten hankintojen merkityksen alueen elinvoimalle. Nyt meillä pelko Kymsoten kustannuksista on lykännyt kouluinvestointeja. Rakentaminen kuitenkin ylläpitää työllisyyttä ja kulutusta, mikä puolestaan pitää talouden pyörät pyörimässä”, Paavo Lukander huomauttaa.
Korona-aika on vaikuttanut sekä kielteisesti että myönteisesti eri yritysten toimintaan, Lukanderin rakennustarvikeliikkeen kannalta myönteisesti.
”Kun korona alkoi, etätöihin siirtyneet ihmiset säätivät työ- ja vapaa-aikojaan. Myyntimme kasvoi paljonkin. Liikevaihto kasvoi, koska myyntituotteiden hinnat nousivat. On ollut myös aikoja, ettei kaikkea tuotteita saanut kovan kysynnän vuoksi”, Lukander kertoo.
Nyt tilanne on jälleen muuttunut energian hinnan nousun vuoksi. Sekä pienten että isojen rakennusliikkeiden tarjouspyynnöt ovat vähentyneet. Rakennusinvestointien siirtämiset heijastuvat myös kuluttaja-asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.
”Kun pessimismi alkaa vaikuttaa, suomalainen ei uskalla ostaa ja niin ollaan kaikki jumissa. Myös median negatiiviset jutut luovat pessimismiä”.
Energia puhuttaa - Viisas varautuu
Kyselyn mukaan Ukrainan sodan kielteiset vaikutukset liiketoimintaan näkyvät eniten tuotantokustannusten nousuna. Energian saanti ja hinta ovat aina puhuttaneet niin yrittäjiä kuin kuluttajia. Huonot ajat tulevat aina, joten niistä pitää oppia ja niihin on varauduttava Paavo Lukander sanoo.
”Olemme varustautuneet yrityksessämme tähän aikaan jo aiemmin. Nyt se tulee vain rankemmin ja rankemmin. Yrityksessämme on ollut varalla maakaasu, mutta emme käytä sitä. Käytämme lämmityskeskuksessa purua, jolla lämpiävät halli ja toimistotilat. Meillä on myös kuivaamo, mutta näillä energiahinnoilla ei kannata kuivata, vaan ostamme valmiita tuotteita”, Lukander kertoo.
Työllisyysaste parantunut
Kouvolassa työllisyys on parantunut viimeisen vuoden aikana noin 600 henkilöllä, mutta työvoiman saatavuus on edelleen vaikeaa muutamilla toimialoilla. Elintarvikesektori on iso työllistäjä Pohjois-Kymenlaaksossa ja osaajista on pulaa. Kouvolassa Eduko antaa elintarvikealalle prosessinhoitajan koulutusta ja lisäksi elintarvikealan maisterikoulutus käynnistyy tänä syksynä LUTin Kouvolan yksikössä.
”Kymenlaaksossa, kuten muualla Suomessa, työmarkkinoilla on edelleen kohtaanto-ongelmaa. Ammatit muuttuvat ja osaamisen on oltava entistä monipuolisempaa. Tällä hetkellä yritykset haluavat pitää osaajistaan kiinni ja tunnistaa sekä kehittää heidän osaamistaan. Näin henkilöstöä saadaan sitoutettua yritykseen ja oman kehittymisen myötä työn mielekkyys kasvaa,” Kirsi Lantta kertoo.
”Korkeakouluista valmistuvat, varsinkin teknisten alojen insinöörit työllistyvät hyvin jo opiskelujensa aikaisiin harjoittelupaikkoihin. Oppisopimuskoulutusta tehdään nykyään paljon, siinä osaaminen tunnistetaan osittain näytöillä. Yrityksen näkökulmasta saattaa olla haasteellista, ettei työhön perehdyttäjällä ole pedagogista osaamista. Nykyisin voi opiskella hyvin joustavasti myös työn ohessa.”
”Kunnossapidon tehtäviin, kiinteistöhuoltoon ja sähköteknisille aloille on työvoimapulaa, kuin myös palvelualoilla laajemmin. Koulutuksen lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa työvoimapulan ratkaisemiseksi. Haasteena on myös, miten pitkäaikaistyöttömät saadaan takaisin työelämään”, Kirsi Lantta pohtii.
Syksyn 2022 Pk-yritysbarometrin tiivistelmän ja raportin löydät täältä