Kuvituskuva Kouvolasta, jossa Pohjola-talo ja muita Kouvolan keskustan rakennuksia.

Mistä saataisiin kestävää kasvua Kouvolaan?

Kouvolalaisen kiinteistökehittämisen ”grand old man” Jussi Pousi vannoo yhdessä tekemisen nimeen.

Rakennusneuvos Jussi Pousi, 83, on ollut mukana Kouvolan kehittämisessä jo puoli vuosisataa. Sinä aikana vastaan on tullut ylä- ja alamäkiä, mutta aina on menty eteenpäin, Pousi muistuttaa.

”Mutta juuri nyt tilanne on vakava. Väkiluku vähenee ja maine kärsii”, Pousi pohtii.

Tästäkin kuopasta toki noustaan, kunhan tahtoa vain piisaa. ”Ei pidä heittää kirvestä kaivoon. Kaikki on viime kädestä ihmisistä kiinni”, hän toteaa. ”Ei haukuta toisiamme, vaan ryhdytään tekemään töitä.”

Johtajuutta Pousi toivoisi näkevänsä enemmän – etenkin kaupungin johdossa ja poliittisilla päättäjillä. ”Pitää pystyä nousemaan kyläpolitikoinnin yläpuolelle”, Pousi toteaa ja peräänkuuluttaa strategista ajattelua, joka näkee seuraavaa valtuustonkokousta pidemmälle.

Hanskat naulasta?       

Kouvolan vanhat vahvuudet – kuten logistiikka, rakentaminen ja kauppa – ovat saaneet kolhuja kilpeensä, mutta mistä saataisiin niitä kaivattuja kasvutaimia? Vastausta on etsitty esimerkiksi datakeskuksista ja aurinkopaneeleista, eikä Pousi pidä näitä huonoina avauksina.

Rakennusneuvos Juhani Pousi
Hansakeskus on yksi Pousin projekteista

”Esimerkiksi Ummeljoen datakeskus on todella hieno asia”, hän toteaa. Unohtaa ei saa paikkakunnalla jo toimivia yrityksiäkään – etenkin pk-puolella on saumoja moneen, uskoo Pousi.

Rakennusneuvoksen sydän kuitenkin sykkii – kuinkas muuten – raa’alle rakentamiselle, jota hänen mielestään paikkakunnalla on luvattoman vähän, varsinkin asuntopuolella. Jos muuttovirta kaupunkiin on puronpahanen, ei tarvita ihmeellisiä uusia kortteereja.

”Nykyvauhdilla menee viisi vuotta täyttää yksi omistuspohjainen kerrostalo”, hän vertaa.

Pää ylös poterosta!

Silti jossain lapio vielä kohtaa maankamaran. Uusi uimahalli ja teatteri ovat tulossa; päätös uuden monitoimiareenan rakentamisesta Urheilupuistoon on tehty. Yritysvetoisuuttakin löytyy: Finnish Food Factory investoi uusiin tuotantotiloihin ja Kauppakeskus Veturin kulmille kaavallaan sinnekin lisää kaupallista säpinää.

”Rakentaminen lähtee ylöspäin. Kesällä 2026 piristyy vähän ja seuraavana vuonna kasvu näkyy jo tilinpäätöksissäkin”, konkari ennustaa.

Monessa liemessä keitetty Pousi kiistää omistavansa kristallipallon – päinvastoin, pitkällä uralla on sattunut lukuisia harha-askeliakin. Mutta se, millä 1970-luvun alussa Kouvolaan kotiutunut Pousi on aina erottunut joukosta, on ajattelutyö.

”Minä myin ideoita”, Pousi muistelee ”tulikuumia” 70- ja 80-lukuja, jolloin Pousi hoiti maaliin mm. Vaakuna-hotellin, Tapiola-talon ja Hansakeskuksen mittavat rakennusurakat. Kun konsepti oli vahva ja esitystapa selkeä, rahamiehet Helsingissä päätyivät huokaamaan: miksi tätä ei ole aikaisemmin keksitty?

Hansa veitsenterällä

Joskus menestys on pitkissä puissa. Hansakeskusta fundeerattiin 10 vuotta, eikä hanke silti tuntunut etenevän. Rahoittajan ja ankkurikäyttäjän rooliin kaavailtu Sampo-konserni empi isoon pakettiin kajoamista – aina siinä määrin, että Pousi katseli aitiopaikalta vuosikymmenen vaivannäön valumista hiekkaan.

”Tajusin, että Sampo ei lähde mukaan sillä konseptilla ja koko homma kaatuu”, Pousi muistelee hetkeä, jolloin kaikki löi tyhjää.

Mikä sitten neuvoksi? Pousi keksi pakkoraossa ratkaisun: mitä jos Pousin firma ottaa Hansa-kakusta asunnot omaan piikkiin ja Sammolle jää vain liiketilat? Väheneekö riski silloin siedettäväksi?

”Tämä oli se idea, mikä pelasti hankkeen – aivan viime hetkellä.”

Inhimillisempää otetta, kiitos!

Samanlaista luovaa ongelmanratkaisua tarvittaisiin nyt Pohjois-Kymenlaaksoon. Yksinään kukaan ei saa mitään aikaan, mutta porukalla löydetään ratkaisut visaisiinkin pulmiin, Pousi tietää.

”Kyllä menestyminen – missä tahansa – vaatii sitä, että pärjää ihmisten kanssa ja kunnioittaa vastapuolta, vaikka aina ei oltaisikaan samaa mieltä”, linjaa Pousi.

Bisnesneuvottelujen lisäksi Pousilla on kokemusta poliittisista väännöistä. Vuonna 2001 paikallispolitiikkaan ryminällä tullut mies ehti olla puheenjohtajana maakuntavaltuustossa, ”vanhan” Kouvolan hallituksessa ja vielä ”uuden” valtuustossakin. Kokoomuksen ääniharavan kovaksi koetinkiveksi muodostui kuntaliitos.

”Meillä oli selkeä halu tuoda kunnat yhteen, mutta olisi pitänyt kysyä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Siinä loppui vähän kyvyt kesken”, Pousi harmittelee.

 

Pousi pähkinänkuoressa

Rakennusneuvos Jussi Pousi on pitkän linjan kouvolalainen vaikuttaja, joka tunnetaan kiinteistökehittämisen, paikallispolitiikan ja -urheilun areenoilta. Kouvolaa Pousi on rakentanut yhtiöidensä – mm. Rakennusliike Juhani Pousi, Oka, Jatke – kautta.

Insinööritaustainen Pousi kuvaa itse olevansa enemmän kauppamies kuin raksamies. Haminan Myllykylästä ponnistanut Pousi tunnetaan ideamiehenä, mutta hänellä on myös silmää lahjakkuuksien kultivoinnille: ”Pousin tallista” on lähtöisin kaikkiaan kolme rakennusneuvosta.

”Hyvän johtajuuden merkki on, että uskaltaa palkata itseään kyvykkäämpiä alaisia”, Pousi linjaa.

Omaan työuraansa mies on tyytyväinen – tietyin varauksin. ”Samaa tietä lähtisin edelleen kulkemaan, mutta monta asiaa tekisin toisin. Suomi on hyvä maa olla yrittäjänä.”

 

Teksti ja kuvat: Sami Anteroinen

Scroll to top