Valtio rohkaisee kiertotalouden pioneereja astumaan esiin – konsultti Jari Simola uskoo, että Kouvolan seudulla on saumaa edelläkävijöiden joukkoon.
Sanna Marinin hallitus haluaa tehdä kiertotaloudesta ”Suomen talouden uuden perustan” vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä.
Valtioneuvoston julkaisu ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” esittää tavoitteet ja keinot, joilla uusi, hiilivapaampi tulevaisuus taotaan. Strategiapaperi linjaa muun muassa, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistetaan vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi ohjelmaehdotus nostaa kiertotalouden yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikkaa ohjaavaksi strategiseksi painopisteeksi – mikä tarkoittaa, että niin verotuksen, lainsäädännön kuin julkisten investointienkin on tuettava kiertotaloutta.
Talouden käsikirjoitus uusiksi?
Toimitusjohtaja Jari Simola konsulttitoimisto Jakendos Oy:stä näkee kiertotalouden olevan ”iso mahdollisuus” – kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti.
”Raaka-aineiden käyttö ja kierto ovat isoja kysymyksiä, joiden ympärille syntyy bisnestä liki väistämättä”, hän toteaa ja lisää, että edes pohjoismaat eivät tosin ole ”samasta puusta veistettyjä” tämän asian suhteen.
”Minulla on tuntuma, että esimerkiksi Norja ja etenkin Ruotsi ovat meitä edellä kiertotaloudessa.”
Ei nollasta liikkeelle
Kouvolassa päämajaansa pitävän Jakendos Oy:n tutuinta työsarkaa ovat pakkausteollisuus, puunjalostus, rakennusteollisuus ja maanmuokkaus – kaikki aloja, joissa kiertotalous on vähintäänkin oraalla. Simola huomauttaakin, että erilaisten teollisuuden sivuvirtojen talteenotto ja hyödyntäminen ei ole Kymenlaaksossa mikään uusi juttu, vaan esimerkiksi metsäteollisuus on tehnyt niin iät ja ajat.
”Nyt vain tilanne on se, että ilmastonmuutoksen paineen alla nämä asiat ovat nousseet vahvemmin eri toimijoiden agendalle. Samalla kiertotalouteen on tullut suunnitelmallisuutta ja verkostoja, joita ei ole ennen ollut”, toteaa Simola, jolla on parinkymmenen vuoden kokemus yrityskonsulttina.
Hyötyvirta kokoaa joukot
Yksi vahva verkosto on kiertotalouden yritysten oma ”kotipesä”, uuden ajan teollisuusalue Hyötyvirta. E15-tien varrella Keltakankaalla sijaitseva Hyötyvirta on Simolan mukaan hyvä esimerkki siitä, mitä voimien yhdistämisellä voidaan saavuttaa.
”Kiertotalous tarvitsee yhteistyötä, jotta mahdollisuudet saadaan kartoitettua ja synergiat hyödynnettyä täysimääräisesti. Hyötyvirta auttaa konkretisoimaan tämän tavoitteen tuodessaan yhteen yrityksiä, joilla on samat intressit.”
Myös maan hallitus on pitkälti samoilla linjoilla. Valtioneuvoston linjauksen mukaan kiertotalous edellyttää yhteistyötä ekosysteemeissä, joissa toisistaan riippuvaiset arvoketjun tai eri sektoreiden toimijat kehittävät uusia ratkaisuja. Marinin hallitus haluaa perustaa Suomeen ”ekosysteemien kehitys- ja kasvukiihdyttämöjä”, jotta kiertotalous saadaan kunnolla vauhtiin yrityskentässä.
Tuotteista tulevaisuus
Hyötyvirta on siis edelläkävijöiden joukossa – ja kiertotalouden ympärille kiertyvä yritysalue saattaa hyvinkin olla kestävämmän tulevaisuuden voittajakonsepti.
”Tämä toimintamalli, jossa saman ison sateenvarjon alle kootaan kiertotalouden toimijoita, on meille vasta tulossa”, Simola toteaa ja lisää, että Hyötyvirran tulevan menestyksen ratkaisee pitkälti se, miten synergioiden tuotteistamisessa onnistutaan.
”Tässä auttaa kolmen T:n malli: tarvitaan tietoa, tukea ja toimintamalli.”
Yritys eka, yritys vika!
Kinnon tapaisten toimijoiden roolin Simola näkee mahdollistajana ja fasilitaattorina – ja ehkä vähän herättelijänäkin kiertotalouden mahdollisuuksien suhteen.
”Kaikki menestys on lähtöisin ruohonjuuritasolta eli yrityksistä itsestään. Mutta ne voittavat ideat syntyvät useimmiten vuoropuhelussa muiden toimijoiden kanssa, eivät missään tyhjiössä”, hän pohtii.
”Hyötyvirta tarjoaa alustan uusille ajatuksille – ja viitoittaa tietä kestävämmän bisneksen tulevaisuuteen.”
TEKSTI: Sami Anteroinen
KUVA: Pirjo Vuorenpää