Yksi Hyötyvirta-teollisuusalueen veteraaneja on Umacon Oy, joka on viihtynyt alueella jo yli 30 vuotta. Vuonna 1988 perustettu kouvolalainen yritys on johtava toimija vaativissa teollisuuden kone- ja laitepurkutöissä ja projektihaalauksissa.
Umaconin painopiste on alusta asti ollut kone- ja rakennuspurkutyöt sekä laitepurkutehtävät ja näihin liittyvä projektijohto.
”Purku voidaan suorittaa joko uudelleen käyttöön tai raaka-ainemateriaaliksi. Lisäksi ostamme ja myymme metallimateriaalia sekä koneita ja laitteita uusiokäyttöön sekä metallien kierrätykseen”, kertoo projektipäällikkö Aki Lantta.
Yritys lajittelee puretun materiaalin heti työmaalla jatkojalostusta ja/tai loppusijoitusta silmällä pitäen. ”Näin toimimalla purusta syntyvät kierrätettävät materiaalit saadaan takaisin kiertotalouteen, hyödynnettävät materiaalit lajiteltua omiksi jakeiksi ja loppusijoitettavat jätteet eroteltua muista materiaaleista”, hän kuvailee.
Kiertotalouden etujoukoissa
Ei ole vaikea nähdä, miten Umaconin toiminta on kiertotalouden kovaa ydintä: koneiden ja laitteiden uusiokäyttö, rakenteiden ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö, purkumateriaalien kierrättäminen ja mahdollisimman suuri hyödyntäminen säästää luontoa ja neitseellisiä luonnonvaroja – sekä tietenkin pienentää huomattavasti hiilijalanjälkeä.
”Materiaalien oikeanlainen, tehokas lajitteleminen sekä kierrättäminen työmailla ovat meille hyvin olennainen osa kannattavaa liiketoimintaa”, Lantta toteaa.
Hyötyvirta on ollut Umaconille hyvä tukikohta – eikä vähiten mainion sijainnin ansiosta. Valtatie 15 on erittäin tärkeässä roolissa, kun materiaalivirtoja halutaan liikutella tehokkaasti.
”Liikenteellisesti Hyötyvirran sijainti on todella hyvä. Kouvola on tosi lähellä, eikä Kotkaankaan ole pitkä matka”, toteaa Lantta ja lisää, että Umaconissa uskotaan kantatien merkityksen kasvavan entisestään tulevien vuosien aikana.
Teollista selkänojaa löytyy
Umaconilla uskotaan myös Kouvolan ja Kymenlaakson teollisiin muskeleihin. ”Seudun teollinen perimä on vahva, mikä tuo hyvät edellytykset myös meidän tyyppiselle liiketoiminnalle. Kun teollisuus tuottaa paljon materiaalia, se tuo tietysti mahdollisuuksia.”
Rekrytointi Kouvolan seudulla on sekin sujuvaa. ”Täällä on paljon osaamista, ja olemme onnistuneet löytämään taitavaa henkilöstöä”, Lantta kehaisee.
Umaconin ympäristölupa sallii metalli-, elektroniikka- ja peltiromun, betoni-/tiilijätteen, rakennuspurku- ja puujätteen, pakkausmateriaalien, koneiden, laitteiden sekä maa- aineksen vastaanottamisen ja käsittelyn Hyötyvirta-teollisuusalueella.
”Tämä mahdollistaa sen, että voimme tarjota yrityksille kokonaisvaltaiset kierrätyspalvelut”, kertoo Lantta. Omista purkutöistä syntyneestä romusta Umacon kierrättää vuosittain yli 50 000 tonnia metallia.
”Metalli on meille se ykkösjuttu, ja heti perässä tulevat betoni ja puurakenteet.”
Metallista haetaan lisäarvoa lajittelulla ja kierrättämisellä. Perinteisesti metallibisneksessä tuttuja kierrätettäviä ovat teräs, rauta, kupari ja alumiini – mutta vihreän siirtymän myötä myös harvinaisemmat metallit ovat nousseet tärkeään rooliin.
”Esimerkiksi sähköautojen akuista täytyy ottaa erikoismetallit talteen ja laittaa kiertoon.”
Vauhti kiihtyy, virta kasvaa
Lantta uskoo, että kiertotalous tulee vain kiihdyttämään vauhtiaan, koska neitseelliset luonnonvarat ehtyvät kovaa tahtia.
”Kiertotaloudella on jo nyt iso rooli, mutta tulevaisuudessa siitä tulee vielä tärkeämpää.”
Lantta onkin hiukan huolissaan siitä, että ovatko edes alan toimijat riittävän nopeita muutokseen sopeutumisessa. ”Koko ajan tulee uusia metalleja, jotka pitää ottaa talteen. Kotimaisen kiertotalousklusterin pitää tehdä töitä, että pysyy tässä kehityksessä mukana.”
Hyötyvirta-teollisuusalueellekin Lantta toivoo muitakin kiertotalouden edelläkävijöitä – tätä nykyä yritysalueella on tusinan verran yrityksiä, mutta mukaan mahtuu vielä.
”Haluamme laajentaa sitä pohjaa, mistä näitä eri materiaalien jaevirtoja tulee. Hyötyvirta-teollisuusalue on toimivampi, kun siellä tuotetaan monta jaetta samassa paikassa.”
Tutkimuksen kautta innovaatioihin
Samanhenkisten yritysten lisäksi alueen rikkautena on myös oppilaitosyhteistyö. Lantta kertoo, että esimerkiksi Xamkin kanssa on kehitetty erilaisia tutkimushankkeita ja Xamkin opiskelijoille räätälöity harjoittelupaikkojakin.
”Olemme saaneet hyviä harjoittelijoita, joista moni on valmistuttuaan siirtynyt palkkalistoille”, paljastaa Lantta. Umaconilla on tätä nykyä noin 80 työntekijää.
Hyötyvirta-teollisuusalueen lisäksi Umacon toimii Limingassa ja Lahdessa. Kouvola on kuitenkin ykköspaikka nyt ja tulevaisuudessa.
”Meillä on toimintaa läpi Suomen, mutta Kymenlaakson merkitys suurena teollisena keskittymänä on meille aivan keskeinen.”
Umacon Oy kaitsee liiketoimintansa ympäristövaikutuksia eri tavoin:
- purettavien rakenteiden ja rakennusosien uudelleenkäyttämisen mahdollistaminen
- jätemäärien vähentäminen ja kierrätyksen tehokkuuden jatkuva parantaminen
- energiankulutuksen pienentäminen
- ympäristölle haitallisten päästöjen vähentäminen
- henkilökunnan ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden jatkuva parantaminen
Julkaistu toukokuussa 2024