Petteri Orpon (kok) hallitus on linjannut tavoittelevansa merkittäviä kustannussäästöjä julkisia hankintoja tehostamalla. Hallitusohjelmassa mainitaan hankinnat peräti 67 eri kohdassa – mutta mikä muuttuu?
Erityisasiantuntija Olli Jylhä Kuntaliiton lakiyksiköstä katsoo, että hankinnat ovat nyt merkittävämmin esillä kuin aikaisemmassa hallitusohjelmassa.
”Uusia asioita ovat esimerkiksi hyvinvointialueiden toimintojen avaaminen kilpailulle ja palvelusetelin käytön lisääminen tuotannossa”, Jylhä toteaa.
Jylhän mukaan palvelusetelin tai maksusitoumuksen saaminen toiselle palveluntuottajalle olisi läpi mennessään ”merkittävä muutos”. ”Tästä huolimatta palveluseteliteema on ollut julkisuudessa yllättävänkin vähän esillä.”
Uutta on myös omaan palveluntuotantoon liittyvän sääntelyn muuttaminen niin, että nykyisin ns. omaksi tuotannoksi merkittyä osuutta voidaan ostaa enemmässä määrin markkinoilta. Lisäksi valvontakäytännöt halutaan samanlaisiksi yksityiselle ja julkiselle tuotannolle ja palveluntuotannolle asettaa yhteiset kriteerit yksityisellä ja julkisella.
Yhteishankinnat kunniaan!
Hallitusohjelmassa linjataan myös, että valtion ja hyvinvointialueiden keskinäisiä valtakunnallisia tukitoimintoja tullaan kehittämään kunnianhimoisesti, tavoitteena tehokkaammat yhteishankinnat.
”Yhteishankinnoista on useita mainintoja ohjelmassa”, lisää Jylhä.
Entä miten hallitus näkee kuntien hankinnat? – Ehkä hiukan yllättäen hallitusohjelman kuntien osuudessa on vain yksi kirjaus hankinnoista. Siinä todetaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojen – kuten ostolaskutietojen, oman tuotannon ja ostopalveluiden – vertailukelpoisuutta parannetaan. Ostolaskutietojen julkistaminen halutaan tehdä pakolliseksi, toki julkisuuslain periaatteet huomioiden.
Kukaan ei varmasti ylläty tiedosta, jonka mukaan hallituksen tavoitteena on ”reilun ja avoimen kilpailun edistäminen”, markkinoiden avaamista jatkamalla. Julkisiin hankintoihin halutaan taloustolkkua ja sitä myöten säästöjä: kun kerran veronmaksajien rahoilla tehdään hankintoja noin 50 miljardin euron edestä vuosittain, nuo eurot on syytä käyttää tulosvastuullisesti.
Hiljaisten kilpailutusten maa
Hallitusohjelman mukaan kilpailutuksista on vaikea saada veronmaksajan kukkarolle ystävällisiä, koska niihin osallistuu niin vähän yrityksiä: jopa 60 prosenttiin julkisista kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.
”Se on iso ongelma, että meillä on liian vähän tarjoajia liian monessa kilpailutuksessa”, summaa Jylhä.
Itse hankintalakiin hallitus kaavailee koko liutaa muutoksia. Tärkeämmästä päästä on vaade kilpailutuksen uusimisesta, mikäli kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja. Lisäksi hallitus haluaa, että tästä vaatimuksesta voidaan poiketa ”vain erityisen painavasta” syystä.
Toinen uudistus on hankinnan jakamista lähes joka tilanteessa puoltava: EU-kynnysarvon ylittävä hankinta voidaan olla jakamatta osiin vain erityisistä syistä. ”Näin on hyvin pitkälti jo nyt, mutta nyt mukaan tulee valitusoikeus ratkaisusta”, toteaa Jylhä.
Lisäksi luvassa on sanktiota sille taholle, joka jättää ilmoittamatta suorahankinnan ja pakollisen sopimusmuutosilmoituksen.
Viranomainen saa lisämuskeleita sekin: ”Kilpailu- ja kuluttajaviraston suorittamaa hankintojen valvontaa vahvistetaan ja perustetaan hankintatietokanta, joka mahdollistaa kehitystoimien ja lainsäädäntömuutosten arvioinnin, parhaiden käytäntöjen levittämisen ja väärinkäytösten havaitsemisen”, listaa Jylhä.
Tervetuloa, hankintavalituslautakunta?
Mitä muita lainmuutoksia on luvassa? – Ainakin julkisyhteisöjen ostolaskudata halutaan avoimesti ja keskitetysti julki ilman erillistä pyyntöä; hankintayksiköitä velvoitetaan tekemään yli 10 miljoonan euron hankinnoista analyysi, jossa arvioidaan hankintamallin soveltuvuus ja ennakoidaan kustannuksia; kuntia ja hyvinvointialueita ohjataan hyödyntämään yhteishankintoja nykyistä enemmän.
Jylhän mukaan myös julkisten hankintojen muutoksenhakuun voidaan saada tuntuvasti vauhtia lakia tuunaamalla. Kaavailtu hankintavalituslautakunnan perustaminen voisi tuoda ratkaisun jo kuukaudessa (kuten Virossa), kun nykyisessä markkinaoikeusmallissa aikaa vierähtää 8 kuukautta.
Sidosyksikkökikkailu kuriin
Erikseen Jylhä mainitsee vielä sidosyksiköiden ongelmallisen toiminnan markkinoilla. ”Hallitusohjelmassa halutaan rajoittaa hankintayksiköiden mahdollisuuksia kiertää hankintalakia sidosyksiköiden avulla.”
Hallitus lupaa uudistaa kuntalakia ja hyvinvointialuelakia huomioimaan paremmin kuntien yritystoiminnan markkinavaikutukset. ”Lisäksi sidosyksikön omistuksella asetetaan yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusprosentti, joka on 10 %.”
Hallituksen kaavailujen mukaan jatkossa sidosyksikköhankintoja voidaan tehdä vain silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin markkinavaihtoehdot – tai hankintaa puoltaa ”erityisen painava julkinen intressi”.
Mutta mitä tapahtuu seuraavaksi? – Jylhä muistuttaa, että esimerkiksi lakimuutosten sorvaaminen vie aikansa. ”Kaavaillut muutokset ovat merkittäviä, joten varmuutta niiden läpimenosta ei ole.”
Olli Jylhä esiintyi Hankintaseminaarissa, joka järjestettiin Kouvolan Kohoa Synergiakeskuksessa 19.10.2023. Seminaari tarjosi jälleen kerran syksyn kiinnostavimman kattauksen julkisista hankinnoista. Vuoden 2023 Hankintaseminaarin teemana oli vaikuttavat hankinnat.
Julkaistu marraskuussa 2023
Lisätietoja:
