Aurinkovoima on maailmanlaajuisesti yksi nopeimmin kehittyvistä energiantuotantomuodoista. Vähän yllättäenkin Suomi on aurinkoenergian tuotantopotentiaaliltaan Keski-Euroopan maiden veroinen, sillä valoisa kesä kompensoi pimeää talvea.
LUT-yliopistossa tehdyn päästöttömän energiajärjestelmän mallinnuksen mukaan aurinkoenergian osuus Suomen energiantuotannosta tulisi nousta 10 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2021 lopussa aurinkosähkön osuus verkkoon asennetusta sähkön tuotantokapasiteetista oli noin 2,2 prosenttia. Aurinkovoimakehittäjät ovat valmiita vastaamaan haasteeseen ja investoimaan yli 10 miljardia euroa uuteen aurinkoenergiaan lähivuosina.
Tasainen maasto lähellä sähköverkkoa on paras sijainti
Teollisen mittakaavan aurinkopuistoille ihanteellinen sijainti on avara ja tasainen, sillä auringon tulee paistaa paneelistolle esteettömästi. Sähkön siirtoverkon läheisyys on toinen sijaintiin merkittävästi vaikuttava tekijä.
Aurinkoenergian hyödyntäminen ei aiheuta kasvihuone- tai pienhiukkaspäästöjä, eikä tuottaminen synnytä melua. Teollisen mittakaavan aurinkopuistoista syntyy kuitenkin visuaalista haittaa maiseman muuttuessa. Vaikka maisemavaikutukset ovat hyvin paikallisia, voi laaja aurinkopaneelisto olla epämieluisa naapuri etenkin taajamien läheisyydessä. Aurinkovoimakehittäjät pyrkivät kompensoimaan maisemavaikutuksia muun muassa lisäämällä biologista monimuotoisuutta aurinkopuistojen alueilla ja maisemoimalla puistojen reunoja maastonmuodoin ja istutuksin.
Aurinkopuiston toteutuminen on vuosia kestävä prosessi
Teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeet vaativat aurinkovoimakehittäjien, maanomistajien sekä lupa- ja valvontaviranomaisten yhteistyötä. Aurinkovoimakehittäjät sopivat maanomistajien kanssa maanvuokrauksesta, jonka jälkeen hanke voi edetä selvitysvaiheeseen ja lupamenettelyyn.
Teollisen mittakaavan aurinkopuistojen lupamenettelyyn ei ole vielä vakiintunutta käytäntöä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei automaattisesti edellytetä teollisen mittakaavan aurinkovoimalalle, mutta ELY-keskus tekee päätöksen menettelyn soveltamistarpeesta. Myös luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset vaatimukset tulee huomioida, eikä aurinkopuistoja tulisi sijoittaa luonnontilaisille ja luonnonarvoiltaan arvokkaille alueille eikä suojeltujen lajien elinpaikoille tai levinneisyysalueille.
Teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeen lopullinen investointipäätös tehdään vasta selvitys- ja luvitusvaiheiden jälkeen, mikäli estettä hankkeen toteutumiselle ei ole. Mikäli hankkeen luvittaminen sujuu vuodessa, saadaan aurinkopuiston sähköntuotantoon noin 2–3 vuodessa.
Elinvoimaa, vuokra- ja kiinteistöverotuloja sekä energiaomavaraisuutta
Teollisen mittakaavan aurinkopuistot vastaavat teollisuuden uusiutuvan energian tarpeeseen ja mahdollistavat osaltaan vihreää siirtymää. Uusiutuvaa sähköä tuuli- tai aurinkovoimasta tarvitaan esimerkiksi vihreän vedyn tuotannossa. Vihreä vety on merkittävä tekijä tulevaisuuden liikennepolttoaineena, kemianteollisuuden raaka-aineena ja teräksen valmistuksessa. Paikallisen uusituvan energian saatavuus on ensiarvoisen tärkeää elinvoimaa tuovien investointien kannalta.
Teollisen mittakaavan aurinkopuistot tuovat maanomistajille vuokratuloja ja kunnille kiinteistöverotuloja. Tuulivoiman tutkahaasteiden vuoksi Kaakkois- ja Itä-Suomen maanomistajat ja kunnat ovat Länsi-Suomeen nähden eriarvoisessa asemassa uusituvan energian vuokra- ja verotulojen suhteen. Aurinkopuistot voivat omalta osaltaan tasata tätä epäsuhtaa.
Aurinkovoima pienentää kuntien hiilijalanjälkeä ja lisää koko Suomen energiaomavaraisuutta. Paikallinen uusiutuvat energia on merkittävä tekijä myös alueellisen huoltovarmuuden kannalta.
Kouvola on kaupunkistrategiassaan sitoutunut olemaan kohti hiilineutraaliutta kulkeva uusiutuvan energian kaupunki. Kouvolaan toteutuessaan teollisen mittakaavan aurinkopuistot ovat merkittävä tekijä tämän strategisen tavoitteen saavuttamisessa.