Tavoitteena kestävän kehityksen mukaiset hankinnat

Julkiset hankinnat -juttusarja 31.1. 2023

Hankintaseminaarin 8.12.2022 paneelikeskustelussa pohdittiin, miten ilmasto- ja ympäristönäkökulmat saadaan nykyistä vahvemmin mukaan julkisiin hankintoihin. Keskusteluissa nousi esiin, että isot toimijat pystyvät huomioimaan toiminnassaan kestävän kehityksen vaatimukset, mutta huoli on pienten yritysten pärjäämisessä. Sääntelyä toivottiin kevennettävän, hankintasopimuksiin halutaan joustoa ja markkinavuoropuhelujen merkitystä korostettiin.

”Ympäristönäkökulmat on otettava nykyistä vahvemmin mukaan hankintoihin. Hankintojen kriteereihin on mahdollista saada aluevaikutus mukaan, sen osalta osaamista on kehitettävä niin hankkijoiden kuin tarjoajien parissa”, vaati Tuure Marku, Tuomi Logistiikka Oy:n hankintajohtaja ja Hankinta-Suomen Strateginen johtaminen -teemaryhmän vetäjä.

Kymenlaakson liiton kehittämispäällikkö Anna-Riikka Karhunen kertoi, että maakuntaliitolla on jaossa aluekehitysrahoitusta, jota voidaan hyödyntää muun muassa innovatiivisiin julkisiin hankintoihin.

”Kehittämisyhtiöt tekevät hyvää työtä yritysten eteen rahoituksen hakemisessa. EAKR-rahoituksella voidaan tukea muun muassa pilotteja, uutta tekniikkaa, markkinaselvityksiä ja yhteisiä toimintamalleja”, Karhunen listasi.
”Isossa kuvassa energia-asiat ja turvallisuusasioihin liittyvät riskit vaikuttavat julkisiin hankintoihin. Ilmastomuutokseen sopeutuminen ja siihen liittyvät haasteet on huomioitava.”

Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari vaati hankintojen sääntelyn keventämistä, koska monimutkaiset määräykset ovat haasteellisia pienille yrityksille. ”Julkisiin hankintoihin liittyy paljon määräyksiä, jonka vuoksi vain suurimmat yritykset pystyvät osallistumaan kilpailutuksiin. Mikäli sääntelyä lisätään, kunnat tulevat saamaan entistä vähemmän tarjouksia”, Jaskari sanoi.

”Hankinta-asiamies on meille yrityksille tärkeä apu, hän neuvoo ja kouluttaa. Hankintakoulutusta ja opastusta tarvitaan myös hankkijoille”, kertoi toimitusjohtaja Petri Reunanen, Kymen Charterline Oy. Reunanen nosti esiin huolensa kuljetuskaluston muuttuvista käyttövoimavaatimuksista, jotka vaikuttavat merkittävästi alan pienten yritysten toimintaan. ”Pelottaa hieman, että jos tulee sellaisia tarjouspyyntöjä, joihin emme pysty vastaamaan, niin miten meidän paikallisten käy?”

Hankintasopimuksiin toivotaan joustavuutta

Reunasen mukaan henkilöliikenteessä ollaan tavaraliikenteeseen verrattuna jälkijunassa, sillä henkilöliikenteen sopimuksista puuttuvat muun muassa polttoaineklausuulit. ”Viime vuodet ovat olleet yhtä kriisijohtamista yrityksessämme, ensin tuli korona ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.  Jatkuvat kriisit ovat nostaneet kustannuksia. Täällä kaakon kulmalla on aina ylitetty itärajaa, mutta yhdessä yössä vedettiin kaikki pois, mitä siihen mennessä oli rakennettu”.

Reunanen muistutti, että päätös optiovuosista tulee sopia kuusi kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. ”Minulla ei ole vieläkään tietoa jatkuuko sopimukseni kesäkuun 2023 alusta alkaen. Yrittäjälle on hankalaa, kun ei pysty ennakoimaan oman yrityksen toimintaa”, Reunanen sanoo.

”Hankintasopimuksiin kaivattaisiin joustavuutta, ainakin tulevaisuudessa. Tähän asti ollut paljon kiinteitä sopimuksia, tätä käytäntöä on muutettava”, Tuure Marku ehdotti. ”Miksi sopimuksia ei voisi muuttaa kesken sopimuskauden, kun on poikkeukselliset ajat? Yritykset eivät uskalla tehdä edullisia sopimuksia, kun on suuria, toimintaan vaikuttavia muuttujia”, Jaskari esitti.

Markkinavuoropuhelut ovat tärkeä osa julkisia hankintoja

Paneelissa nostettiin esiin tuolloin valmisteilla ollut Kouvolan joukkoliikenteen linjastouudistus, joka koskee bussilinjoja, palveluliikennettä ja asiointitakseja. Kuljetusten kilpailutuksia varten kaupunki tulee järjestämään markkinavuoropuhelut, jossa kartoitetaan muun muassa kuljetusten energiamuodot.

”Markkinavuoropuhelut ja tekniset vuoropuhelut ovat tärkeitä hankinnan kriteerien määrittämiseen. Tarvitsemme teknistä vuoropuhelua yrittäjien, viranhaltijoiden ja päättäjien kesken. Jos kaupunkiin halutaan vaikkapa sähköbusseja, niiden käyttöönottoa hankaloittavat pitkät etäisyydet ja harvassa sijaitsevat lataamisasemat”, Reunanen muistutti. Hän toivookin, että kun kaupunki tekee kestävän kehityksen mukaisia hankintoja isoine muutoksineen, niihin liittyviin kilpailutuksiin tulee varata riittävästi aikaa, jotta yrittäjät ehtivät varautua muutokseen. ”Me kuljetusyrittäjät joudumme huomioimaan esimerkiksi, että uusien linja-autojen toimitusaika on puolitoista vuotta.”

Nyt tiedetään, että Kouvolan kaupunginhallituksen elinvoimajaosto hyväksyi 24.1.2023 joukkoliikennettä koskevan uudistuksen sillä edellytyksellä, että kilpailutuksen tarjouspyynnöissä huomioidaan riittävä siirtymäaika kaluston EURO VI päästövaatimusten osalta.

”On hienoa, että Kouvolan hankinnoissa on lähdetty vuoropuheluun yritysten kanssa. Viime aikoina turvallisuusasioista ja esimerkiksi huoltovarmuudesta on ollut paljon keskustelua. Koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että yksityinen sektori on yhtä lailla mukana huoltovarmuuden osalta”, Harri Jaskari huomautti.

Myös Tuure Markun mukaan viimeaikaisten kriisien johdosta markkinavuoropuhelut ovat avainasemassa, joissa voidaan käydä yhteistä keskustelua muun muassa poikkeustilanteisiin varautumisesta. ”Meidän ei pidä ajatella asioita vain kaupungin tai kunnan osalta, vaan laajemmin. Toimintatavan on oltava yhdenmukainen ja ennustettava”, Marku toivoi. Petri Reunanen yhtyi Markun toiveeseen huomauttamalla, että myös kuljetusalalle olisi hyvä saada yhtenäiset vaatimukset maakuntatasolla. ”Tällä hetkellä vaatimukset kaluston osalta ovat erilaiset Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa”.

”Kymenlaakson liiton edustajana toivon myös maakunnan tasolla yhteisiä päätöksiä”, Anna-Riikka Karhunen totesi.

Kuva Johnny Perkka: Paneelin keskustelijat Anna-Riikka Karhunen, Petri Reunanen, Harri Jaskari ja Tuure Marku.

Palaamme joulukuisen 2022 Kouvolan Hankintaseminaarin teemoihin viiden artikkelin sarjalla.