Rahoitusta huoltovarmuuden parantamiseen kuivikkeissa ja kasvualustoissa
Rahoitusta huoltovarmuuden parantamiseen kuivikkeissa ja kasvualustoissa.
Hallituksen kehysneuvotteluissa 2024 on sovittu kasvupaketista, joka tähtää huoltovarmuuden vahvistamiseen. Yksi osa-alue on kotimaisten kasvualustamateriaalien ja kuivikkeiden saatavuuden varmistaminen kohtuullisilla kustannuksilla. Luke laatii sen tueksi tiekarttaa. Nyt avautunut Kasvualusta- ja kuiviketuotannon kehittämisohjelma kohdistuu ensimmäisellä hakukierroksella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja jatkossa myös investointeihin. Tavoitteena on turpeen ja sitä korvaavien ja täydentävien vaihtoehtojen kehittäminen sekä saatavuuteen ja käyttöönoton tukeminen. Huomionarvoista on, että turvetta korvaavien materiaalien saatavuus ja käyttöönotto tukee myös turpeen riittävyyttä. 3.12.2026 pidetyn rahoitusinfon esitysmateriaalit löytyvät ohjelman sivulta.
Tukitaso enimmillään 80 %
Tukiprosentti määräytyy monen tekijän perusteella ja arviota sovellettavasta tukiprosentista kannattaakin tiedustella suoraan Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksesta (vuoden loppuun ELY-keskus). Tukitasoon vaikuttavat hankkeen sisältö ja valittu hanketyyppi, hakija ja/tai hyödynsaaja (pienet yritykset saavat paremman tuen ja julkinen toimija ei voi olla hakija) sekä mahdolliset yhteistyökuviot hankkeessa. Ohjelman tärkeiksi kehityskohteiksi on tunnistettu
- Materiaalien saatavuuden varmistaminen
- Käyttö- ja elintarviketurvallisuus
- Materiaalien prosessointitarpeet ja -hyödyt
- Tekniset ratkaisut korjuussa, prosessoinnissa, varastoinnissa, kuljetuksessa ja käytössä
- Tuotanto- ja käyttökustannukset
- Kokonaiskestävyys elinkaaressa
- Kuivikelannan ja kasvualustojen kierrätys- ja jatkokäyttömahdollisuudet
Tukea haetaan haeavustuksia.fi – järjestelmässä. Haku avautuu joulukuun aikana. Ensimmäinen hakujakso päättyy 15.2.2026. Haku löytyi kaikilla ohjelman nimessä olevilla sanoilla samassa muodossa kuin ne ohjelman nimessä ovat. Nyt haettavien hankkeiden toteutusaika on elokuun loppuun vuonna 2027. Yhteystiedot lisätietoja varten listattuna artikkelin lopusta
Miksi kasvualusta -ja kuiviketurpeeseen halutaan investoida?
Kasvualusta- ja kuiviketurpeen saatavuus on heikkenemässä energiaturvetuotannon kutistuessa. Kuluvana vuonna kasvu- ja kuiviketurvetta nostettiin ensimmäistä kertaa karkeasti yhtä paljon kuin energiaturvetta, mikä johtuu lähinnä energiaturpeen osuuden supistumisesta. Luken loppukesästä tekemän kyselyn mukaan valoisimmin tulevaan muutokseen suhtautuvat viranomaiset ja tutkijat.
Luken kyselyn tulos eri sidosryhmien näkemyksistä ei yllätä, sillä sekä viranomaisten että tutkijoiden työnä on tunnistaa ja etsiä ratkaisuja väistämättömän muutoksen edessä. Hieman yllättävää kyselyn tuloksissa oli se, että edunvalvonta koki kuiviketurpeen korvaamattomammaksi kuin loppukäyttäjät. Kasvualustana loppukäyttäjiä tärkeimmäksi turpeen kokivat kasvualustojen valmistajat.
Ratkaisut eivät löydy peruutuspeilistä
Kukaan ei varmasti kiistä turpeen hyviä ominaisuuksia niin kasvulustoissa kuin kuivikkeenakin. Kasvu- ja kuiviketurpeella on pitkä perinne- ja tuotekehityshistoria. Kuivikekäytössä kuluttajien ruokavaliomuutokset saattavat ajan saatossa hieman vähentää volyymitarvetta, mutta kasvituotanto on enenemässä määrin siirtymässä lasin alle myös lämpöoloiltaan edullisissa maissa. Tarvitaan siis ratkaisuja, eivätkä ne löydy taustapeilistä. Vaihtoehtojen kustannuksia arvioidaan myös usein harhaisesti halpaan turpeeseen, vaikka senkin hinta on nousujohteista. Turve on erinomainen komponentti myös seoksissa. Kompromissina siirtymä osittaisella korvaamisella antaisi lisäaikaa saatavuuden ja samalla täydentävien materiaalien tuottamisen ja kehittämisen näkökulmasta.
Kuivike. Materiaalien yhdistäminen usein parantaa käytettävyyttä.
Oheishyötyjä uusiutuvien materiaalien tuotannosta
Turvetuotannosta vapautuvilla alueilla voi tuottaa uusiutuvia materiaaleja kuten ruokohelpeä ja nopeakiertopuuta. Mikäli jäännösturvetta on runsaasti, voidaan turpeen hajoamista hillitä vedenpintaa maltillisesti nostamalla. Ruokohelpi ja paju voivat jopa hyötyä lisäkosteudesta, kunhan kysymys ei ole veden kyllästämästä maasta. Sellaisen alueen lannoittaminen olisi myös merkittävä ravinnevalumariski ja käytännössä kiellettyä. Säätömahdollisuus veden tasossa helpottaisi myös korjuuta. Turvesuonpohja voi olla myös erittäin ohutturpeinen, maalajianalyysin mukaan kivennäismaata. Siksi on harhaanjohtavaa puhua merkittävistä hiilidioksidi- tai typpioksiduulipäästöistä yleistävästi, kun kysymys on turvetuotannosta poistuneista alueista. Ympärivuotinen kasvusto sitoo ravinteita, tarjoaa suojaa ja ekosysteemipalveluita ja sitoo myös hiilidioksidia, vaikka sitä ei laskennallisesti hiilensidonnaksi lasketakaan.
JTF-rahastosta, Kymenlaakson liiton rahoittama Suoviljelystä uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon- hanke selvittää monen muun kehityshankkeen tavoin mm. biomassakasvien tuotantopotentiaalia vähäturpeisella, kivennäismaaksi luokiteltavalla turvesuon pohjalla. Hankkeen sivulla on myös artikkeli ”Hankintaketjut ja tuotteiden käyttökelpoisuus puhuttivat kuivike- ja kasvualustatyöpajassa”. Artikkeliin on tiivistetty mm. esitettyjä tutkimustuloksia, logistiikkayrittäjien näkemyksiä sekä yhteisesti tunnistettuja tärkeimpiä mahdollisuuksia ja pullonkauloja.
Lisätietoja
Anja Norja, 0295 027 587, anja.norja@elinvoimakeskus.fi
Hanna Mäkimantila,0295 027 701 hanna.makimantila@elinvoimakeskus.f
Sanna Tikander, 0295 162 178 sanna.tikander@gov.fi