Turpeennostosta kohti monihyötyistä jatkokäyttöä

SuoLiike-hanke on koordinoinut yhdeksän hankkeen yhteistyönä laadittua toimenpidesuositusta, joka kokoaa yhteen näkökulmia turvetuotannosta poistuvien suonpohjien kestävään ja kansantaloutta tukevaan jatkokäyttöön.

Julkaisussa tarkastellaan, miten suonpohjien käytössä voidaan yhdistää ilmasto-, ympäristö-, huoltovarmuus- ja aluetaloudellisia tavoitteita.

Turvetuotannosta poistuvien suonpohjien jatkokäytöllä voidaan vaikuttaa samanaikaisesti ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja aluetalouteen. Jatkokäyttö voi parhaimmillaan toteuttaa ennallistamis- ja huoltovarmuustavoitteita sekä synnyttää uusia innovaatioita, työpaikkoja ja markkinoita palvelevia ratkaisuja.

”Biomassojen kosteaviljelyssä voivat yhdistyä huoltovarmuus, hiilensidonta, ravinnehuuhtoutumien torjunta ja tuotannollinen käyttö kestävällä tavalla.”

Maarit Kari, Kouvola Innovation Oy

”Ennallistamista, vettämistä ja kosteikkoviljelyä käytetään usein ilman täsmällisiä määritelmiä. Yhteinen käsitteistö on tarpeen, jotta ohjauskeinot kohdentuvat oikein.”

Kristiina Lång, Luonnonvarakeskus (Luke)

Viisi toimenpidesuositusta suonpohjien kestävään jatkokäyttöön

Toimenpidesuosituksessa nostetaan esille viisi näkökulmaa suonpohjien monihyötyisen potentiaalin kestävään hyödyntämiseen:

• Suonpohjien jatkokäytössä on huomioitava niiden ominaisuudet ja alueelliset raaka-ainetarpeet.
• Maankäyttöpolitiikan tulee nykyistä paremmin kannustaa uusien kasvien ja sivuvirtojen hyödyntämiseen.
• Talvikorjuu tulee hyväksyä sille soveltuvilla kasveilla maataloustukijärjestelmässä.
• Vesitalouden aktiivista säätelyä suonpohjien tuotannollisessa käytössä tulee tukea.
• Ennallistamisen ja kosteikkoviljelyn käsitteet pitää määritellä niitä käytettäessä.

Julkaisu sisältää myös taulukkomuotoisen yhteenvedon erilaisille suonpohjatyypeille ja vedenpinnan tasoille soveltuvista kasveista sekä niiden ympäristövaikutuksista. Tarkastelussa huomioidaan muun muassa ruokahuoltovarmuus, hiilensidonta ja kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, ravinteiden pidättäminen sekä luonnon monimuotoisuus.

Toimenpidesuosituksen laatijat

Toimenpidesuosituksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet asiantuntijat Kouvola Innovation Oy:stä, Luonnonvarakeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Suomen ympäristöopisto SYKLIstä ja Satafood Kehittämisyhdistys ry:stä.

Kirjoittajat:

• Maarit Kari, Kouvola Innovation Oy, koordinaattori
• Kristiina Lång, Luonnonvarakeskus
• Liisa Maanavilja, Geologian tutkimuskeskus
• Kari Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Heidi Högel, Luonnonvarakeskus
• Anna Pulkkinen ja Elina Hinkkanen, Suomen ympäristöopisto SYKLI
• Johanna Kivioja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Marjastiina Teixeira, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Katri Juva, Satafood Kehittämisyhdistys ry
• Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus
• Perttu Palkia, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Hankeyhteistyö

Toimenpidesuositus laadittiin osana Euroopan unionin osarahoittamia ja JTF-rahoitteisia hankkeita. Työtä koordinoi SuoLiike – Suoviljelystä uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon -hanke.

Mukana olivat SuoLiike-, ArvoHiili-, Pajuarvoketjuista uutta liiketoimintaa-, Turpeen korvaaminen muilla materiaaleilla hevosen kuivikkeena-, SuoPaikka-, TUPSU-, AurinkoSuo- ja Turvevapaa ruokaketju -hankkeet. Lisäksi työhön osallistui Euroopan unionin LIFE-ohjelman rahoittama Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanke.