Yhdistetyt kuljetukset olivat valokeilassa Railforum 2023 -tapahtumassa Kouvolassa. Miten intermodaalisista konsepteista saadaan ulosmitattua kaikki hyöty – ja mikä rooli digitaalisuudella on tässä kaikessa?
Ralf-Charley Schultze johtaa yhdistettyjen kuljetusten kattojärjestöä UIRR:ää (International Union of Road-Rail Combined Transport). Hän kutsuu Road & Rail -yhdistelmää “eurooppalaiseksi ratkaisuksi” nykypäivän logistisiin haasteisiin. ”Yhdistetty kuljetus on edullisin, tehokkain ja vähiten riskialtis keino, mikä meillä on käytettävissä”, hän toteaa.
Schultze siteeraa tilastoja, joiden mukaan yhdistetty kuljetus käyttää 40-70% vähemmän kuin energiaa kuin kuljetus, joka nojaa vain yhteen kuljetusmuotoon. Raidekuljetukset tunnetaan ympäristöystävällisyydestään, mutta autoliikenteen sähköistyminen ”vihertää” nyt myös teitä.
”Meillä on nyt vahva momentum vihreässä siirtymässä – ja historiallinen tilaisuus, joka ei tule toistumaan”, hän toteaa, viitaten sekä lainsäädäntöön että toimialan innovatiivisten edelläkävijöiden avauksiin.
Älä unohda infraa!
Työtä riittää vielä: nykyisellään raskas rekkaliikenne tuottaa liikenteen CO2-päästöistä neljänneksen, joten mitä nopeammin tavaraa saadaan kumipyöriltä kiskoille, sen parempi planeetan kannalta. ”Euroopan tasolla täytyy pitää huolta, että rahtijunilla on käytettävissään riittävän hyvä infrastruktuuri.”
Koko 2000-luvun suunta on kuitenkin ollut pyöriltä kiskoille myös sen vuoksi, että Euroopan maantiet ovat umpiruuhkaisia ja tieliikenneonnettomuuksiakin on aivan liikaa. Ehkä hieman yllättäen yhdistetyn kuljetuksen suurin puolestapuhuja on Sveitsi: ”Siirtymä pyöriltä kiskoille on kirjattu siellä jopa perustuslakiin, joten vaihtuvat hallitukset eivät ihan helposti pysty tuota linjausta heiluttamaan”, toteaa Schultze ja kehottaa jokaista maata laatimaan oman suunnitelmansa modaalimurrokseen.
Ei maalissa vielä
Projektipäällikkö Riku Ilomäki Rambollilta toteaa, että yhdistettyjä kuljetuksia on tutkittu jo niin paljon, että niiden ”kipukohdat” tunnetaan jo varsin hyvin. Tekemistä riittää vielä: ”Se, mitä on, eroaa siitä, mitä halutaan”, hän kuittaa.
Samaten vahvuudet ovat selvillä nekin. Intermodaalisten kuljetusten tukipilareita on kolme: ”Kuljetusten pitää olla säännöllisiä, taloudellisesti kestäviä ja volyymiä pitää olla riittävästi.”
Rambollilla uskotaan, että kiinteään junarunkoon perustuva konsepti voisi olla kova luu nyt ja tulevaisuudessa. Kiinteässä aikataulussa tapahtuvat lastaus- ja purkutoimenpiteet täydentävät kuvan. ”Tämä ratkaisu on osa kuljetusketjua – se tukee maantieliikennettä, eikä kilpaile sen kanssa”, linjaa Ilomäki.
Toiveiden tynnyrissä itärata
Ramboll on viime aikoina haastatellut Itä-Suomen logistiikkatoimijoita ja selvittänyt, minkä varassa bisnes pyörii. Ilomäen mukaan eri toimijoilla on – ymmärrettävästi – erilaisia prioriteetteja, mutta yhteistäkin löytyy: itäradan rakentamista toivotaan hartaasti. ”Kouvola, Kuopio ja Joensuu muodostavat kolmion, jolla on erityistä potentiaalia kuljetusten suhteen.”
Uusia mahdollisuuksia kartoitettaessa voi olla hyödyllistä vaihtaa näkökulmaa aina silloin tällöin. Ilomäki huomauttaa, että sillä on vissi ero, ajatteleeko kuljetusbisneksen sisältävän erilaisia markkinoita – vai että markkinoita on vain yksi ja sillä toimii erilaisia toisiaan täydentäviä liikennemuotoja?
Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu. ”Menestyksekkäät pilotit ovat täysin mahdollisia, kunhan joku vain lähtee niitä toteuttamaan.”
Tieto ei voi pysähtyä rajalle
Tänä päivänä raiteet ovat mitä suurimmassa määrin digiraiteet. Ralf-Charley Schultze kertoo, että kun UIRR laati yhdistetyn kuljetuksen tiekartan neljä vuotta sitten, törmättiin läpinäkyvyyden puutteeseen – ja pelastajaksi värvättiin digitaalisuus. ”Digitaalinen yhteensopivuus nousi tuolloin tärkeäksi teemaksi”, hän muistelee.
Kun tieto virtaa rajojen yli, tavara osuu toimitusikkunaan paremmalla prosentilla – kunhan vain järjestelmät ja niitä käyttävät ihmiset pysyvät kehityksen kelkassa. ”Aikataulusta poikkeamisten syynä on kaksi tekijää: kehno infra ja puutteellinen viestintä”, hän linjaa. Mutta kun toimituksia monitoroidaan reaaliajassa, voidaan valita linjaksi jatkuvan parantamisen periaate. ”Viivästymisten syyt tulee selvittää ja ongelmat ratkaista”, hän päättää.
Ralf-Charley Schultze ja Riku Ilomäki puhuivat Railforum 2023 -seminaarissa Kouvolassa kesäkuussa.
Lue lisää: