Suomeen rakennettavat datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä – kestääkö kantaverkko kasvavan kysynnän?
Fingridin strategisen verkkosuunnittelun johtava asiantuntija Risto Kuusi ei ole huolissaan: vuosina 2025–2028 Fingrid investoi kantaverkkoon kaksi miljardia euroa ja vuoteen 2035 mennessä peräti 5,2 miljardia.
”Me teemme pitkäjänteisiä, strategisia investointeja kantaverkkoon. Nämä investoinnit palvelevat kaikkea sähkön tuotantoa ja kulutusta, eivätkä vain datakeskuksia”, Kuusi toteaa ja muistuttaa, että esimerkiksi vedyn ja vihreän teräksen tuotanto ovat myös hyvin energiaintensiivistä liiketoimintaa.
”Lisäksi vaikkapa sähköautojen yleistyminen ja lämmityksen sähköistyminen vaikuttavat investointitarpeeseen.”
Kantaverkkoyhtiö varautuu siihen, että sähkön tuotanto ja kulutus lähes kaksinkertaistuu tulevan kymmenen vuoden aikana.
”Kymenlaaksoon suuntautuva keskeinen investointi on pohjois-eteläsuunnassa kulkeva Harjulinja, joka tukee omalta osaltaan sähkön kulutuksen kasvua alueella”, kertoo Kuusi. Harjulinjan suunniteltu valmistuminen on vuonna 2032.
Sopeudu toimintaympäristön muutoksiin!
Fingridin tavoitteena on turvata asiakkaille ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varma sähkö sekä kehittää tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä varmasti toimivaa kantaverkkoa, yhtiö luo alustaa tulevaisuuden puhtaalle sähköjärjestelmälle ja samalla hillitsee ilmastonmuutosta.
Kymenlaaksossa on vahva ”teollinen testamentti”, jonka myötä myös maakunnan kantaverkko on jämerä. ”Sellu- ja paperiteollisuus loivat hyvän pohjan sähköinfraa ajatellen”, toteaa Kuusi.
Fingridin asiantuntija pitääkin Suomea ilmeisen kiinnostavana kohdemaana datakeskusten näkökulmasta.
”Koska Suomessa on vahva sähköverkko sekä edullista uusiutuviin pohjaavaa sähköä – jota voi vielä rakentaa merkittävästi lisää – niin kyllä se vaikuttaisi olevan jo aika kilpailukykyinen ja houkutteleva paketti kansainvälisesti.”
Konesalin viilennys ei maksa maltaita Suomessa
Sitten on vielä Suomen ilmasto: useimmissa maissa datakeskusten mahtiserverit vaativat rajusti energiaa koneiden viilentämiseen, mutta Suomessa eivät niinkään. ”Datakeskuksen operointi on energia- ja kustannustehokkaampaa, kun ei tarvitse viilentää niin paljon”, vahvistaa Kuusi.
Haasteitakin toki vielä riittää. Jotta energiakuvio toimii, pitää uusiutuvan energian hankkeita sekä energiavarasto- ja säätövoimaprojekteja polkaista käyntiin samanaikaisesti sähköintensiivisten hankkeiden kanssa. Muuten ollaan tilanteessa, jossa vain kysyntä nousee – ja samalla myös sähkön hinta.
”Meillä voidaan rakentaa vielä paljon lisää uusiutuvaa energiaa”, toteaa Kuusi.
Tärkeää on, että sähköintensiiviset teollisuushankkeet kuten datakeskukset tekevät sähkön tuottajien kanssa pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia, jotka mahdollistavat uusien voimaloiden rakentamisen. ”Rakennuttajien riskit vähenevät, kun myydään sähköä pitkäaikaisilla sopimuksilla suurasiakkaille.”
Liityntä kantaverkkoon on sujuvaa
Kuusi kertoo, että Fingridillä otetaan hyvissä ajoin ”koppi” myös datakeskuksista.
”Aktiivista dialogia käydään jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin mietitään liityntäaikatauluja ja sitä, miten kokonaisuus saadaan toimimaan teknisesti mahdollisimman hyvin”, Kuusi toteaa
Mutkaton liityntä kantaverkkoon on myös kilpailuetu.
”Time to power on meillä keskimäärin aika nopea”, kuittaa Kuusi.
Kantaverkon kehittämissuunnitelma
Kantaverkon kehittämissuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa ilmastotavoitteiden ja hyvinvointia luovien puhdasta sähköä hyödyntävien investointien toteutuminen. Kantaverkon kehittämissuunnitelman laatimisesta säädetään sähkömarkkinalaissa, ja se päivitetään kahden vuoden välein.
Kehittämissuunnitelmassa esitetään seuraavalle kymmenelle vuodelle Fingridin keskeiset kantaverkon kehittämistoimenpiteet, joilla täytetään kantaverkon kehittämisvelvollisuus ja kantaverkkotoiminnan laatuvaatimukset esitetyn ennusteen toteutuessa.
Kehittämissuunnitelma perustuu sähkönsiirtoasiakkaiden ja muiden eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa yhteistyössä tehtäviin verkkosuunnitelmiin, ja on yhteneväinen Itämeren alueen kehittämissuunnitelman ja koko EU:n alueen kattavan kymmenvuotisen verkkosuunnitelman (Ten-Year Network Development Plan, TYNDP) kanssa.
Datatalouden mahdollisuuksista keskustellaan Datatalous 2026 – Tiekartoista toteutukseen -seminaarissa Kouvolassa 25.3.2026. Fingridin Risto Kuusi puhuu tapahtumassa otsikolla Puhdas siirtymä ja kantaverkko: Datakeskukset osana sähköjärjestelmää.
Aika: 25.3.2026 klo 9.30-15
Paikka: Kouvolan kaupungintalo
Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja osta lippusi: Datatalous 2026 – Tiekartoista toteutukseen
Teksti: Sami Anteroinen
Julkaistu 3/2026