Kouvolan kaupunki on laatinut datatalouden tiekartan, joka perehdyttää datateollisuuden paikallisiin mahdollisuuksiin. Kaupunki uskoo, että seudulla käynnissä olevat kolme datakeskushanketta voivat johtaa johonkin paljon suurempaan: kokonaisen dataekosysteemin syntymiseen Kouvolassa.
Kouvolan kaupungin tekninen johtaja Hannu Tylli kertoo, että datataloudelle halutaan luoda kansainvälinen alusta, joka mahdollistaa alan toimijoiden vahvan etabloitumisen alueelle.
”Meillä on täällä hyvä, metsäklusterin rakentama teollinen pohja, jonka myötä esimerkiksi kantaverkko on vahva. Kouvolan seutu sopii datakeskushankkeille erinomaisesti myös siinä mielessä, että meillä on tarjota sopivia tontteja.”
Tähän mennessä Kouvolassa on tullut julkisuuteen kolme suuren mittakaavan datakeskushanketta: Hypercon hanke Korian Hiivurissa, atNorthin hanke Ummeljoella ja Myllykoskella sekä uusimpana Nova Complexin hanke Kymin Ruukin alueella.
Kiinnostus on herännyt laajemminkin, toteaa Tylli.
”Saamme koko ajan yhteydenottoja uusilta toimijoita”, Tylli kertoo ja lisää uskovansa, että datakeskusten investointiaalto tulee myös jatkumaan pirteänä.
Strategista silmää tarvitaan
Datakeskusten kapasiteetti noussee useisiin satoihin megawatteihin ja investointien arvo on tyypillisesti jopa miljardi euroa per hanke. Kaupungin näkökulmasta datakeskukset ovat ennennäkemättömiä taloudellisia mahdollisuuksia, jotka voivat vahvistaa aluetaloutta monin tavoin, työpaikoista ja verotuloista alkaen.
Kouvolassa onkin tehty pitkäjänteistä, strategista työtä datakeskusinvestointien saamiseksi kaupunkiin – ja tekoälyn läpimurto on käynnistänyt vahvan investointiaallon seudulla.
Toimivaa sokkelia datataloudelle luotiin vuonna 2024, kun Kinno teetti selvityksen datakeskusklustereista. Konsulttiyhtiö Rambollin toteuttama selvitystyö tutki, miten datakeskustoimijat ovat asettuneet muualle Eurooppaan, ja minkälaiset ekosysteemit niiden ympärille ovat rakentuneet.
Datakeskuksiin ja niitä ympäröivään klusteriajatteluun haettiin tuolloin mallia benchmark-tarkastelun kautta mm. Kajaanista, Ruotsista ja Tanskasta. Selvityksen hedelmänä saatiin ehdotus siitä, millainen Kouvolan oman datakeskusklusterimallin pitäisi olla.
”Rambollin tutkimus oli tavallaan esiselvitys ja nyt meillä on konkreettisempi toimenpidelista datatalouden tiekartan myötä”, kuvailee Tylli.
Pidä osaamisesta huolta
Kymenlaaksosta löytyy datatalouteen, energiantuotantoon ja -varastointiin liittyvää erityisosaamista niin koulutuksesta, tutkimuksesta kuin yrityskentältäkin. Tyllin mukaan kaupunki haluaa rakentaa vahvan ketjun paikallista osaamista datatalouden tueksi:
”Seudun oppilaitosten kanssa tehdään paljon yhteistyötä ja esimerkiksi Eduko on tässä aktiivisesti mukana.”
Kaupungin katsannossa datakeskusten kehitys tukee sekä puhdasta siirtymää että digitalisaatiota ja petaa samalla maalipaikkoja uusille innovaatioille ja liiketoimintamalleille. Kansainväliset investoinnit toimivat myös vipuvoimana paikallisille pk-yrityksille, jotka voivat verkottua, kasvaa ja kansainvälistyä osana laajempaa ekosysteemiä.
Tylli huomauttaa, että datakeskus voi toimia hubina, joka vetää puoleensa muuta teollisuutta, joka puolestaan voi hyödyntää datakeskuksen hukkalämpöä ja muita synergioita.
”Me haluamme luoda ne prosessit, jotka vauhdittavat ekosysteemin syntyä ja kehitystä. Tiekartta linjaa myös kaupungin eri organisaatioiden roolit tässä työssä.”
Uusiutuvaa energiaa tulossa
Kuntalaisia voi huolettaa se, nostavatko datamyllyt kodin sähkölaskua. Tyllin mukaan tilanne on hyvin hallinnassa: päästötöntä sähköntuotantoa on Suomessa luvitettu paljon juuri datakeskuksia ja muuta uutta teollisuuta silmällä pitäen.
”Itse asiassa energiaintensiivistä teollisuutta tarvitaan, jotta uusiutuvan energian investointien uusi kierros voi käynnistyä.”
Kaupungilla on suunnitelmia myös uusiutuvien suhteen. Tuore esimerkki: UPM Solar Oy kehittää parhaillaan aurinkovoimahanketta Haukkasuon ja Kiikunsuon alueelle Uttiin. Näiden entisten turvetuotantoalueiden pinta-ala on yhteensä yli 9oo hehtaaria. Kaavaillun aurinkovoimalahankkeen arvioitu enimmäisteho voisi olla jopa 770 MWp.
”Seuraavaksi alueelle tehdään yleiskaava”, kertoo Tylli.
Datateollisuuden mahdollisuuksista keskustellaan Datatalous 2026 – Tiekartoista toteutukseen -seminaarissa Kouvolassa 25.3.2026. Tapahtumassa tekninen johtaja Hannu Tylli kertoo Kouvolan datatalouden tiekartasta ja Lahden kaupungin elinvoimajohtaja Elina Laavi Lahden vastaavista toimenpiteistä kommenttipuheenvuorossaan.
Aika: 25.3.2026 klo 9.30-15
Paikka: Kouvolan kaupungintalo
Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja osta lippusi: Datatalous 2026 - Tiekartoista toteutukseen
Teksti: Sami Anteroinen
Julkaistu 3/2026