Suomessa on käynnissä poikkeuksellinen datakeskusinvestointien aalto. Julkisesti ilmoitettuja investointisuunnitelmia on jo 12 miljardin euron arvosta ja lisää tulee.
Finnish Data Center Associationin (FDCA) tuore toiminnanjohtaja Antti ”Jogi” Poikola toteaa, että tekoälyn räjähdysmäisen leviämisen piiskaama globaali kysyntä on nyt hurjaa.
”Olin juuri Amsterdamissa alan konferenssissa, jossa kerrottiin, että Euroopassa datakeskuksilla on vapaata kapasiteettia vain kuusi prosenttia, kun vielä muutama vuosi sitten vapaana oli 12 %.”
Viime syksynä Finnish Data Center Association ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK tekivät laajan selvityksen datakeskusten taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista sekä alan tulevaisuuden näkymistä. Rambollin toteuttaman tutkimuksen mukaan alan koko potentiaali on yli 30 miljardia euroa.
”Tämä nostaa datakeskukset yhdeksi suurimmista yksityisen sektorin investointikohteista tulevina vuosina – mitään muuta tämän kokoluokan kasvun moottoria Suomella ei ole”, Poikola toteaa.
Työpaikkoja ja verotuloja
Tutkimus haarukoi vuosiksi 2025–2030 Suomeen kaavailtuja datakeskusinvestointeja. Toteutuessaan ne toisivat 1,7 miljardia euroa verotuloja rakentamisen aikana ja 9 900 henkilötyövuotta suoraan ja välillisesti vuonna 2030, jolloin datakeskukset jo pyörivät täyttä häkää.
”Tyypillinen sadan megawatin laitos maksaa miljardi euroa yksin rakentaa ja päälle tulee 2-4 miljardin kustannukset datakeskuksessa käytetyistä siruista. Tuosta miljardin rakennuskustannuksesta kotimaahan jää useita satoja miljoonia, joten kansallinen ja paikallinen vaikutus on väistämättä suuri”, kuvailee Poikola.
Sopivilla paikoilla datakeskusten tuottamaa lämpöä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää kaukolämmön tuotannossa korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi Microsoftin rakenteilla oleva datakeskus tullee aikanaan lämmittämään 100 000 suomalaiskotia Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa.
Suuntana Suomi
Selvityksen mukaan Suomi on kansainvälisille datakeskustoimijoille erityisen houkutteleva kohde useammastakin syystä. Suomella on ensinnäkin tarjota uusiutuvaa ja kustannustehokasta sähköä.
”Viimeiset viisi vuotta Suomessa on ollut TOP3 Euroopan halvinta sähköä. Se on hyvä pohja rakentaa”, toteaa Poikola.
Viileä ilmasto taas mahdollistaa energiatehokkaan ja vettä säästävän jäähdytyksen. ”Etelä-Euroopassa jäähdytyskustannukset ovat suuremmat ja veden kulutus voi olla 10-kertainen Suomeen verrattuna.”
Kehittynyt sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri sekä sujuvat prosessit täydentävät kuvan. Projektit myös rullaavat nopeasti.
”Suomessa datakeskus saa sähköliittymän keskimäärin kolmessa vuodessa, kun Keski-Euroopassa siihen menee 7-8 vuotta.” Luvitus- ja muiden asioiden sujuminen on kriittisen tärkeää, koska kuukaudenkin viivästys aikataulusta maksaa helposti kymmeniä miljoonia.
Näiden tekijöiden ansiosta Suomi on jo onnistunut houkuttelemaan useita kansainvälisiä toimijoita, ja alan kasvu luo jatkuvasti uusia työpaikkoja ja vahvistaa veropohjaa.
Datateollisuus hyödyntää olemassa olevaa infraa
Tällä hetkellä datakeskukset sijoittuvat eri puolille maata ja hyödyttävät erityisesti entisiä teollisuuspaikkakuntia ja alueita suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Käytöstä poistuneet tehdasalueet vapauttavat sähköverkon kapasiteettia uusille datatehtaille, mikä nopeuttaa investointien toteutumista ja vahvistaa alueellista kehitystä.
”Esimerkiksi juuri Kymenlaaksossa paperi- ja sellutehtaiden tilalle tulee nyt datateollisuutta.”
Datakeskukset kuitenkin tarvitsevat sähköä, jotta bitti liikkuu – ja huomattavan suuria määriä. Onko siis syytä pelätä sähkölaskun tuplautuvan lähivuosina? – Ei ole, vastaa Poikola ykskantaan.
”Datakeskukset käyttävät tällä hetkellä kaksi prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Jos villeimmät kasvuennusteet toteutuvat, tuo luku nousee 4-5 prosenttiin. Se ei vielä ole sellainen määrä, joka vääntäisi Suomen energiantuotannon mutkalle”, toteaa Poikola ja lisää toivovansa suhteellisuudentajua keskusteluun.
”Tämä on suuri harha mediassa, että sähkön hinta nyt nousee datakeskusten takia.”
Jos nyt tiedossa olevat investoinnit toteutuvat vuosina 2025–2030 (ilman ICT-laitteita) se tarkoittaa Suomessa seuraavaa:
- 12 mrd € investoinnit
- 45 000 henkilötyövuotta rakentamisvaiheessa
- 1,7 mrd € verotuloja rakentamisen aikana (kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ja arvonlisäverot
- 9 900 henkilötyövuotta suoraan ja välillisesti vuonna 2030
- 400 milj. € verotuloja vuosittain vuodesta 2030 eteenpäin
- Datakeskusten kapasiteetti kasvaa 285 MW → 1,5 GW
- Alan liikevaihto nousee 1 mrd € → 4 mrd €
Lähde: Rambollin datakeskusselvitys 2025
Aika: 25.3.2026 klo 9.30-15
Paikka: Kouvolan kaupungintalo
FCDA:n hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Davidsainen puhuu datakeskusten talousvaikutuksista Datatalous 2026 tapahtumassa Kouvolassa 25.3.2026.
Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja osta lippusi: Datatalous 2026 - Tiekartoista toteutukseen
Teksti: Sami Anteroinen
Julkaistu 2/2026