Miten poikkeusolojen teollinen yhteistoiminta rakennetaan?

Joonas Leppänen Millog Oy:stä peräänkuuluttaa kriisiajan kyvykkyyksien luomista ja testaamista normaalioloissa, jotta ne ovat riittävässä iskussa tosipaikan tullen.

Selusta 2025 -tapahtumassa syyskuussa puhunut Millogin valmius- ja asiakkuuspäällikkö Joonas Leppänen läpivalaisi yritysten välistä yhteistoimintaa poikkeusoloissa – mikä on sen merkitys maanpuolustukselle ja yhteiskunnan toimintojen turvaamiselle?

Suurelle yleisölle ehkä hivenen tuntemattomaksi jäänyt Millog on Puolustusvoimien strateginen kumppani, joka vastaa puolustusmateriaalin huollosta, kunnossapidosta sekä varaosalogistiikasta ja -hankinnasta. ”Yhteiskunnan toimijat tukevat maanpuolustusta kukin omalla tavallaan”, linjasi Leppänen.

Puolustuksen lukkoja onkin monta

Huoltovarmuuskriittiset yritykset sekä etenkin Puolustusvoimien strategiset kumppanit ja kumppanit tukevat suoraan maanpuolustusta – läpi valtakunnan.

”Strategisten kumppaneiden ja kumppaneiden vastuulla on järjestellä oma alihankinta- ja sidosryhmäverkostonsa vaatimusten mukaisesti.” Millogilla itsellään on satojen alihankkijoiden verkosto suorituskykyä varmistamassa.

Strateginen kumppani on yritys, joka on sotataloussopimuksella sekä kumppanuussopimuksella sitoutettu maanpuolustuksen tarpeisiin. Huoltovarmuuskriittisen yrityksen status taas vaatii esimerkiksi tuotantovaraussopimusta Puolustusvoimien ja yrityksen välillä tai osallistumista Puolustusvoimien strategisen kumppanin toiminnan tukemiseen osana alihankinta- tai sidosryhmäverkostoa.

Huoltovarmuus on suunnitelmia, varastoja ja yhteistyötä

Huoltovarmuus läpi yhteiskunnan ei synny yhdessä yössä saati sattumalta. Kansakunnan elinvoimaisuuden kannalta merkityksellisten kotimaisten tuotteiden ja palveluiden varmistaminen riittävällä tasolla edellyttää toimenpiteitä myös yrityksiltä, muistutti Leppänen.

”Huoltovarmuuden kaksi perinteistä painopistettä ovat varmuusvarastointi sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö.”

Yhteiskunnan kannalta kriittisten toimijoiden toimintakyvyn säilyttäminen kaikissa tilanteissa on korkean huoltovarmuuden sinetti. Keskiössä ovat tällöin niin kriittiset toimialat kuin niitä läpileikkaavat arvoketjutkin.

”Kunhan huoltovarmuusyhteistyö on saumatonta yritysten välillä, suomalainen elinkeinoelämä pysyy häiriönkestävänä erilaisissa häiriötilanteissa, ja laajemmin ajateltuna meillä on yhteiskunnassa hyvä resilienssi.”

Läpileikkaava ja resilientti

Huoltovarmuudellinen yhteistyö yritysten välillä rakentuu siten, että meillä on laaja yritysten toimipisteverkosto, joka on läpileikkaava ja häiriönkestävämpi kuin yksittäiset toimipisteet kartalla.

”Erityisesti osaaminen, erikoistyökalut ja varaosat nousevat tärkeään rooliin poikkeusoloissa.”

Leppänen muistutti toiminnan skaalautuvuuden tärkeydestä: verkostolla tulee olla sovittuna periaatteet, joiden mukaan muihin toimijoihin tukeudutaan tarvittaessa, vaikka kaupallista yhteistoimintaa ei normaalioloissa olisi välttämättä lainkaan.

Yhtä lailla tärkeää on hahmottaa mahdolliset asiakastarpeen muutokset ja painopisteen siirtyminen. ”Asiakastarpeiden muuttuessa määrällisesti, laadullisesti tai esimerkiksi maantieteellisesti on mahdollista hyödyntää muiden toimijoiden palveluita”, Leppänen linjasi Selustassa.

Uhkakuvan muuttuessa toimintaa voidaan hajasijoittaa muiden toimijoiden toimipisteisiin.

Pidä verkostosi ajan tasalla!

Millogilla oman toiminnan kannalta kriittiset ja tärkeät toimijat, kuten alihankkijat ja muut sidosryhmät, on tunnistettu ja näille viestitään aktiivisesti.

”Me perehdytämme varautumisen perusteita omille sidosryhmille Sidosryhmäpäivänä, johon osallistuu kymmenien yritysten edustajia”, kertoi Leppänen. Toimintaa myös harjoitellaan tarvittavien tahojen kanssa.

Kun puhutaan kriisistä tai poikkeusoloista, tähän joukkoon mahtuu paljon erilaisia uhkakuvia pandemiasta ja kyberhyökkäyksistä aina luonnonmullistukseen. Kovin kuviteltavissa oleva paikka lienee kuitenkin täysimittainen sota, ja juuri se on Millogin ja sen kumppanien osaamisen ytimessä. Vanha totuus ”armeija marssii vatsallaan” pitää edelleen kutinsa, eikä Suomenkaan armeija pitkään sodi ilman, että materiaali virtaa ja huolto pelaa.

”Taisteluvauriot korjataan niin lähellä käyttäjää kuin mahdollista, ja meillä on logistiikkajärjestelmä, mukaan lukien kotimainen teollisuus, joka tukee tätä tavoitetta”, Leppänen totesi.

Kun panssari ottaa osumaa

Esimerkiksi osuman saanutta tankkia ei kuitenkaan korjata puskassa. Suorituskyky palautetaan teollisessa toimintaympäristössä, mikä vaatii syvyyttä ja hajautusta huolto- ja korjauspuolelle.

”Panssarivaunun palauttaminen rintamalle voi vaatia esimerkiksi hydrauliikkaosaamista, perinteisiä koneistamopalveluita, reverse engineeringiä, 3D-mallinnusta, raskasta infraa, sähkö- ja elektroniikkaosaamista ja riittävästi henkilöresurssia”, Leppänen listasi.

 

SELUSTA on osa Kouvolan Turvallisuus -tapahtumakokonaisuutta. Tapahtuma mahdollistaa yritysten verkostoitumista ja auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia kasvuun. Selusta järjestettiin Kymenlaakson Kauppakamarin ja Kouvola Innovationin yhteistyönä.