Biohiili, kasvualustat, kuivike, ekosysteemipalvelut, jalostetut biopolttoaineet, jäteveden käsittely, biopohjaiset materiaalit, ravinnesieppaaja, hiilensidonta ja päästövähennys. Biomassalla ja puubiomassan lyhytkiertoviljelyllä on lukuisia käyttökohteita, markkinoita ja tehtäviä niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
Turvesoiden jälkikäyttö ja turvemaiden päästövähennykset ovat monen päättäjän, tutkijan ja suunnittelijan työpöydällä, kun Suomessa toteutetaan päästövähennyksiä, ennallistamisen toimeenpanoa, biotalouden kestäviä liiketoimintamalleja ja huoltovarmuutta. Kannustimia voidaan tarkastella tukien, tuotteiden, ympäristöhyötyjen ja jopa hiilimarkkinoiden näkökulmasta, mutta monella saralla on vielä avoimia kysymyksiä. Nopeakiertopuun viljely palvelisi montaa tavoitetta ilmasto-, monimuotoisuus- ja elinkeinohaastetta ilman, että ensin pitäisi rakentaa miljoonaluokan laitoksia.
Paju rakastaa vettä ja ravinteita
Pajua on käytetty jäteveden puhdistukseen Tanskassa, Ruotsissa ja myös Etelä-Suomessa, mutta pohjoisemmissa oloissa alhainen lämpötila voi rajoittaa puhdistustehoa. Heini Postilan tieteellisen artikkelin (Postila & Heiderscheidt 2020) mukaan pajupuhdistamon teho oli Kuusamon korkeudella kuitenkin parhaimmillaan lähes 90 % niin typen kuin fosforinkin osalta. Normaali jätevedenpuhdistusprosessi hajottaa typpeä ja saostaa fosforia, niin elävä kasvusto hyödyntää molempia ja tuottaa samalla arvokasta biomassaa, ilman energiaa kuluttavaa laitosta ja kallista työvoimaa.
Monimuotoisuutta ja tärkeää ajoitusta
Varhain keväällä kukkiva paju on tärkeä ravinnonlähde talvesta toipuville pölyttäjille ja hyönteisille. Metsänhoitotieteen dosentti Veli Pohjonen kertoo mm. hömötiaisten yleistyneen pajunkasvatusalueilla.
Turvetuotantoalueilta vapautuu kiinnostavaa potentiaalia biotalouden arvoketjuun. Mikäli entinen turvetuotantoalue on ilmoitettu maatalousmaaksi viimeistään vuonna 2022, alue on tukikelpoinen muutoinkin kuin pysyvänä nurmena. Sijainnin mukaan tuotanto voidaan integroida jäteveden käsittelyyn tai vesiensuojelukäyttöön. Tavoiteltu lopputuote puolestaan vaikuttaa siihen, millaisia ravinnetuotteita tuotannossa voidaan käyttää.
Kouvolan seudusta suunnannäyttäjä?
Nopeakiertopuun viljely on innostanut tutkijoita ja kokeilijoita Suomessakin jo vuosikymmenien ajan. Tietoa lajikkeiden talven- ja ruosteenkestävyydestä on kertynyt runsaasti. Huikeita kasvulukuja yli kymmenestä kuiva-ainetonnista hehtaarilla vuositasolla on useita, mutta epäonnistumisiakin on runsaasti. Tyypillisiä virheitä ovat ravinteiden tai veden niukkuus. Myös erityiskalustoa tarvitaan, varsinkin istutukseen ja korjuuseen, mutta tekniikka on kypsää.
Markku Suutari on Kouvolassa ja valtakunnallisestikin tunnettu pajun viljelyn apostoli. Biohiilibisnes kuitenkin työllistää miestä nyt täysipäiväisesti ja Suutari onkin myymässä istutuskonetta kiinnostuneelle. Kauppaa kuuluu hyvät neuvot alkuun pääsemiseksi (yhteydenotot: info@carbons.fi). Biohiilen tuotanto on selvästi kasvusuunnassa Suomessa. Se tarvitsee kuitenkin mielellään tasalaatuista ja käyttäytymiseltään ennustettavaa raaka-ainetta. Pajun soveltuvuutta biohiilen tuotantoon on tutkittu myös Xamkin Biosammossa Anjalassa. Tutkimuksissa on havaittu pajun olevan poikkeuksellisen mielenkiintoinen raaka-aine biohiilen tuottamisessa. Se hiiltyy helposti ja solurakenteensa vuoksi se on erinomainen mm. suodatusmateriaalina. Aktiivihiilen tuotantoon siinä on paljon aktivoitavaa pinta-alaa, toteaa Biosammon laitosvastaava Juha Solio.
Teksti ja kuvat: Maarit Kari
Julkaistu kesäkuussa 2025