Vetytalous ei ole vain energia- ja teknologia-aihe. Se on myös aluekehityksen, yritysverkostojen, teollisuuden ja investointien kysymys.
Edellytyksiä menestykseen -podcastin vetytaloutta käsittelevässä jaksossa aihetta tekevät yritysten näkökulmasta ymmärrettäväksi Suomen Vetylaakso ry:n toimitusjohtaja Jami Holtari sekä Kinnon energia- ja vetytalousasiantuntija Kari Laine. Keskustelussa korostuu ajatus siitä, että vetytalous ei koske vain suuria tuotantolaitoksia tai kansainvälisiä investoijia. Sen ympärille voi rakentua kokonainen teollinen ekosysteemi, jossa myös pk-yrityksillä on paikkansa.
Vety on tuttua teollisuutta, mutta valmistustapa muuttuu
Vety ei itsessään ole uusi asia. Sitä on käytetty pitkään esimerkiksi kemianteollisuudessa. Uutta on ennen kaikkea se, millä tavalla vetyä voidaan tulevaisuudessa valmistaa ja mihin sitä voidaan käyttää.
Kun keskustelussa puhutaan vihreästä tai päästöttömästä vedystä, tarkoitetaan yleensä vetyä, joka valmistetaan uusiutuvan sähkön avulla. Tällöin vety voi toimia välineenä fossiilisista raaka-aineista irtautumiseen. Samalla se voi mahdollistaa uusia tuotteita, kuten uusiutuvia polttoaineita, kemikaaleja, materiaaleja ja muita teollisuuden raaka-aineita.
Kinnon Kari Laine tiivistää näkökulman niin, että vetytaloudessa on lopulta kyse fossiilisista raaka-aineista luopumisesta ja keinoista siihen. Tämä avaa Suomelle mahdollisuuksia investointien, työpaikkojen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Mahdollisuudet eivät rajaudu suurteollisuuteen
Julkisessa keskustelussa vetytalous näyttäytyy helposti suurina hankkeina, merkittävinä investointeina ja tuotantolaitoksina. Ne ovat tärkeitä ajureita, mutta niiden ympärille tarvitaan myös paljon muuta tekemistä.
Suomen Vetylaakson Holtari muistuttaa, että tuotantolaitoksen rakentaminen ja pyörittäminen synnyttää ympärilleen tavallista teollista toimintaa: suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa, logistiikkaa, osaamista, palveluita, juridiikkaa ja alihankintaa. Näissä arvoketjuissa voi olla rooleja myös pienemmille yrityksille.
Samaa logiikkaa on nähty Kaakkois-Suomessa jo pitkään metsäteollisuuden ympärillä. Yhden teollisen ytimen ympärille syntyy verkostoja, osaamista ja palveluita. Vetytalous voi rakentua samalla tavalla: ytimessä on teollinen tuotanto, mutta kasvu syntyy myös siitä, mitä sen ympärille rakentuu.
Kouvolan ja Kaakkois-Suomen vahvuudet löytyvät teollisuudesta, energiasta ja logistiikasta
Holtarin ja Laineen keskustelussa nousee esiin useita alueellisia vahvuuksia. Kaakkois-Suomessa on pitkä teollinen historia, vahvaa metsäteollisuuden osaamista ja osaavaa työvoimaa. Puhtaan vedyn tuotanto tarvitsee uusiutuvaa sähköä, ja alueella on vahva sähköverkko sekä valmiuksia uusiutuvan energian hyödyntämiseen.
Kymenlaakson logistinen sijainti on toinen keskeinen vahvuus. Kun puhutaan teollisuudesta, raaka-aineista, vientituotteista ja tuotantoketjuista, logistiikan on toimittava. Kymenlaakson toimivat logistiset yhteydet tekevät alueesta luontevan paikan myös vetytalouden näkökulmasta.
Kolmas merkittävä tekijä on bioperäinen hiilidioksidi. Vetyä voidaan jatkojalostaa tuotteiksi, joissa tarvitaan vedyn lisäksi hiilidioksidia. Metsäteollisuuden sivuvirrat voivat tulevaisuudessa olla osa tätä kokonaisuutta, jos taloudelliset, tekniset ja sääntelyyn liittyvät kysymykset saadaan ratkaistua.
Sääntely ja investoinnit ratkaisevat etenemisen tahdin
Vetytalouden kehitys ei tapahdu yhdessä yössä. Keskustelussa korostuu, että markkina on vasta rakentumassa ja moni asia hakee vielä muotoaan. Tarvitaan investointipäätöksiä, toimivaa sääntelyä, riittävää uusiutuvan energian tuotantoa, sujuvia lupaprosesseja ja selkeitä polkuja riskien jakamiseen.
Yritysten näkökulmasta epävarmuus on ymmärrettävää. Siksi aiheesta on tärkeää puhua selkeästi ja konkreettisesti. Vetytalous ei ole yksittäinen hanke tai tekninen termi, vaan kokoelma uusia teollisia ratkaisuja, arvoketjuja ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Holtarin mukaan markkina syntyy nyt. Siksi alueiden, yritysten ja verkostojen kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Jos osaaminen, tontit, infra ja yhteistyöverkostot ovat valmiina, alueella on paremmat mahdollisuudet tarttua avautuviin investointeihin.
Esimerkit näyttävät, että vetytalous on jo lähellä
Edellytyksiä menestykseen podcast -jaksossa vetytalouden mahdollisuuksia konkretisoidaan useilla esimerkeillä. Kouvolan alueelta nostetaan esiin Solvay Chemicals Finlandin Voikkaan tehdas, jossa vety on osa kemianteollisuuden arkea. Tulevaisuuden näkökulmasta on kiinnostavaa, miten fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa voidaan korvata kestävämmillä ratkaisuilla.
Laajemmassa Kaakkois-Suomen kuvassa esiin nousevat myös Kotkaan suunniteltu Arctic Sisun e-metaanilaitos sekä Solar Foodsin Lappeenrantaan suunnittelema teollisen mittakaavan Solein-tuotanto. Molemmat kertovat siitä, että vetytalous ei tarkoita vain vedyn valmistusta, vaan myös sen jatkojalostamista erilaisiksi tuotteiksi ja ratkaisuiksi.
Tähän liittyy myös Power-to-X, eli P2X-ratkaisut. Yksinkertaisesti sanottuna kyse on siitä, että uusiutuvasta sähköstä tehdään jotakin muuta: esimerkiksi vetyä, polttoaineita, kemikaaleja tai muita tuotteita. Juuri tämä tekee vetytaloudesta kiinnostavan myös yrityksille, jotka eivät itse valmista vetyä, mutta voivat olla mukana sen ympärille rakentuvassa arvoketjussa.
Yrityksen kannattaa arvioida oma roolinsa ajoissa
Mitä kouvolalaisen tai kaakkoissuomalaisen yrityksen kannattaa tehdä, jos vetytalous kiinnostaa mutta oma rooli tuntuu vielä epäselvältä? Laineen mukaan ensimmäinen askel on tarkastella omaa nykyistä teollisuusprofiilia. Jos yritys toimii jo nyt teollisuuden, logistiikan, rakentamisen, suunnittelun, kunnossapidon tai muiden yrityspalveluiden parissa, osaamiselle voi löytyä paikka myös vetytalouden arvoketjussa.
Toinen askel on seurata, miten investoinnit ja markkina etenevät. Vetytaloudessa oikea hetki ei välttämättä tarkoita sitä, että yrityksen pitäisi heti tehdä suuri strateginen muutos. Se voi tarkoittaa myös sitä, että yritys alkaa kerätä tietoa, osallistuu tilaisuuksiin, keskustelee kumppaneiden kanssa ja tunnistaa oman osaamisensa kytkentöjä uuteen teolliseen kenttään.
Kolmas askel on verkostoituminen. Suomen Vetylaakso ry kokoaa yhteen eri kokoisia ja eri toimialoilta tulevia yrityksiä. Verkostojen kautta yritykset voivat saada tietoa alan etenemisestä, kehittää omia kyvykkyyksiään ja löytää uusia kumppanuuksia jo ennen kuin varsinaiset liiketoimintamahdollisuudet ovat täysin kypsyneet.
Kyse on puhtaan siirtymän mahdollisuudesta
Vetytaloudesta puhuminen voi helposti muuttua tekniseksi. Edellytyksiä menestykseen podcastin keskustelussa aihe palautetaan kuitenkin yritysten, alueiden ja ihmisten tasolle. Kyse on siitä, millaisia investointeja Suomeen ja Kaakkois-Suomeen syntyy, millaisia uusia työpaikkoja ne voivat tuoda ja miten nykyinen teollinen osaaminen voidaan kytkeä puhtaan siirtymän mahdollisuuksiin.
Vetytalous ei ole valmis vastaus kaikkiin kysymyksiin, mutta se on kehityssuunta, jota yritysten kannattaa seurata. Mitä paremmin alueen toimijat ymmärtävät mahdollisuudet, vaatimukset ja oman roolinsa, sitä paremmat edellytykset niillä on olla mukana, kun uudet arvoketjut rakentuvat.
Kinnon näkökulmasta tärkeää on tehdä aiheesta ymmärrettävä ja tuoda se lähemmäs yritysten arkea. Vetytalous voi kuulostaa kaukaiselta, mutta käytännössä se voi tarkoittaa uusia asiakkuuksia, uusia kumppanuuksia, uusia osaamistarpeita ja uutta teollista kasvua.
Julkaistu 6/2026