Blogi 9.10.2023
Dyykkaamisesta tulee useimmille mielleyhtymä roskien kaivelemisesta. Alun perin sana tulee sukeltamisesta ja puhekielessä dyykkaamisella tarkoitetaankin käytettäväksi tai myytäväksi kelpaavien tuotteiden kaivelemista jätteiden joukosta. Siis sukeltamisesta.
Rakentamisen materiaaleissa piilee paljon dyykattavia tuotteita, rakennusosia ja -komponentteja, joita tulee jatkossa hyödyntää entistä enemmän. Tähän tarpeeseen vastataan Kouvola Innovationin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteishankkeella Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä. Hankkeessa etsitään hiilineutraaliutta tukevia toimintamalleja ja ratkaisuja rakentamiseen erityisesti uusiomateriaalien ja -komponenttien hyödyntämisen kautta.
Menemme Kouvolassa kohti rakennusten elinkaaren hiilineutraaliutta etunojassa jo tänään. Hiilineutraaliutta edistetään mm. energiatuotannon pienillä hiilidioksidin ominaispäästöillä, puun laajalla käytöllä julkisessa rakentamisessa, julkisen rakennuttajan ennakkoluulottomuudella sekä ammattikorkeakoulun tutkimustyön, kuten vähähiilisen betonin ja energiayhteistyön avulla.
Taloustilanne ja tiukentuva ohjaus lisäävät rakentamisen vaatimuksia
Rakentajaa ahdisti, jälleen. Tälläkin vuosikymmenellä näemme maailman taloustilanteesta johtuvan vipuvaikutuksen rakennustuotantoon. Asuntotuotannon aloitusten voimakas lasku alkoi vuonna 2022, ja vuosi 2024 näyttää tänään vähintäänkin mustalta. Asuntosijoittajien päätökset voivat peruuntua hyvinkin herkästi ja rakentajaa huolettaa myös toinen tulevaisuudenkuva – Green Deal.
Vihreän siirtymän ohjelma Green Deal vuodelta 2019, on nyt edessämme kansallisten lakien ja asetusten muodossa. Uusi rakentamislaki ilmastoselvityksineen astuu voimaan vuonna 2025. Samassa yhteydessä tulee voimaan asetus rakennuksen hiilijalanjäljen laskentamenetelmästä ja raja-arvoista. Purkukohteistakin tullaan vaatimaan ko. selvitys sekä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys uusiomateriaaleineen sekä lupavaiheessa että toteutetun purun jälkeen.
Tämä lisäksi tänä vuonna on hyväksytty uusi vuoteen 2030 tähtäävä EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jonka tulee kansallisesti hyväksyttäväksi vuoden 2025 tienoilla.
Purkutoiminnasta verkostomuotoinen arvoketju
Taaksepäin katsomalla ja tulevan lainsäädännön vaatimuksia eteenpäin lukemalla suunta on Suomessa selvä. Nopeudesta sen sijaan on epävarmuutta. Hollantilaisen artikkelisarjan (2022) mukaan alamme vuonna 2030 lähestyä epävarmuutta uusmateriaalien hinnoissa. Tällöin kierrätysmateriaalien käytön osuus alkaa kasvaa. Biopohjaiset (puu, savi jne.) ja uusiomateriaalit hyötyvät suunnan muutoksesta, vaikka perinteiset materiaalit ovat bulkkimateriaalien hintojen vuoksi edelleen 2030 ensisijainen vaihtoehto.
Taloudellisesti kiertotalouden mukaan ottaminen rakennushankkeeseen ei välttämättä ole kalliimpaa kuin perinteinen rakentaminen, mikäli rakennus-, peruskorjaus- ja purkuhankkeet on suunniteltu ennakoidusti ja huolellisesti.
Rakentamisen purku muuttunee lähiaikoina uudisrakentamisen tapaan toimijoiden, alihankkijoiden ja palveluntuottajien verkostomuotoiseksi arvoketjuksi. Jo nyt Suomessa eräät valmistajat ottavat vastaan puretut tuotteensa, vaikkakin vasta tehtaalle yleensä purkajan kustannuksella tuotuna. Osa yrityksistä ajattelee jo tarjottavaa purkukohdetta omien tai konserniensa saneerattavien kiinteistöiden kannalta, jolloin ns. luovuttaja- ja vastaanottajarakennukset ovat jo etukäteen tiedossa. Tämä on Etunoja -hankkeenkin konkreettinen lähestymistapa.
Verkostoon syntyy uusiokomponentteja soveltavia suunnittelijoita (esimerkiksi spolia), ns. kevytpurun ja purun suunnittelussa avustavia konsultteja (esimerkiksi kierratysoperaattori.fi) sekä uusiokäyttöä tuntevia purkukartoittajia. Ja tärkeimpänä, toivottavasti myös uusiokäyttöön panostavia omistajia, rakennuttajia ja kiinteistökehittäjiä.
Tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja tietoa päätöksentekoon
Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hankkeessa pyritään löytämään alan toimijoiden tämänhetkinen ymmärrys kiertotaloudesta ja vähähiilisyydestä. Toimenpiteet kohdennetaan vastaamaan yritysten tunnistettuja tarpeita. Yritysten palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseksi hankkeessa käytetään myös palvelumuotoilun työkaluja. Palvelumuotoilun avulla voidaan löytää yritykselle uusi tapa vastata asiakkaan tarpeisiin ja näin synnyttää uutta liiketoimintaa alalle.
Tietotaitoa vähähiilisyydestä, resurssitehokkuudesta ja uusiokäytöstä kaivataan monella tasolla rakentamisen arvoketjussa. Suunnittelijoilla on suuri rooli kehityksen edistäjinä samalla kun julkiset toimijat ja poliitikot voivat viedä yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan olemalla suunnannäyttäjinä omissa hankkeissaan. Omaleimaisuus rakentamisessa tulee lisääntymään kiertotaloustuotteita käyttämällä ja luo näin ollen loppukäyttäjille uudenlaisia elämyksiä ja estetiikkaa. Kestävään rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös viheralueet, jotka omalta osaltaan tuovat alueen asukkaille viihtyisyyttä.
Lisätietoja
