Hoiva-alan julkisissa hankinnoissa on vielä paljon tehostamisen varaa – miltä tulevaisuus näyttää?
Hyvinvointialueiden hankintakuviot puhuttivat Hankintaseminaarissa – miten paikalliset pk-yritykset saadaan mukaan? - Johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä pohti esityksessään, mitä mahdollisuuksia ja miinoja teema sisältää. ”Meillä on Suomessa 15 miljardin euron markkina, joka on käytännössä suljettu yksityisiltä yrityksiltä”, totesi Jaskari ja peräänkuulutti avoimuutta. Jaskarin mukaan kunnat voivat epäröidä kilpailuttamista, koska viranhaltijoilla ei ole niistä riittävää kokemusta. Tällöin ajatellaan herkästi, että on turvallisinta ostaa kunnan omistamilta yrityksiltä. Jaskarin mukaan näin ei aina ole. ”Miksi ei osteta yksityisiltä markkinoilta?”, hän kysyy ja siteeraa tutkimuksia, joiden mukaan yksityinen tuottaa saman palvelun 30 % halvemmalla.
Catering kunnossa, kaikki kunnossa?
Jaskari käyttää esimerkkinä kunnallisia catering-firmoja: pitääkö veronmaksajien rahoilla ostaa ja omistaa pitopalveluyrityksiä? - Yksityinen ei silti Jaskarinkaan mukaan ole aina ja automaattisesti se parempi vaihtoehto: ”Laatumitoitus on oltava mukana ja aina on mietittävä sitä, mikä on paras asiakkaan kannalta ja hyvinvointialueiden suhteen potilaan kannalta”, toteaa Jaskari ja lisää, että hyvinvointialueet ovat otollinen kasvualusta innovatiiviselle yritystoiminnalle, jolla oikeasti tuodaan lisäpotkua terveydenhoitoon.
Pk-yritykselle saumaa tarjouskisaan!
Jaskarin mukaan nykytilanteessa julkiset tarjouspyynnöt rakennetaan siten, että vain muutama iso yritys voi osallistua – edes teoriassa. ”Ja jos tarjoajia on vain yksi, jotain on pahasti pielessä.” Jaskari ei katsele hyvällä myöskään hankintalain kiertämistä tavalla tai toisella. Kikkailulle on saatava piste ja reilusta kilpailutuksesta tulee tehdä maan tapa. ”Uhkasakon korottaminen nykyisestä tasosta on yksi keino.”
Ihminen edellä
Jaskarin puheenvuoron jälkeen tehdään katsaus paikalliseen tilanteeseen: miten talouden tasapainotus näkyy Kymenlaakson hyvinvointialueen hankinnoissa? - Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask, hyvinvointialueen ostopalvelujohtaja Kirsi Pitkälä ja palveluliiketoiminnan johtaja Seppo Pajari Kymenlaakson hyvinvointialueen tuki- ja kiinteistöpalvelut Oy:stä ruotivat monisyistä aihetta.
Kymenlaakson hyvinvointialue pyrkii tasapainottamaan talouttaan mm. uudistumisen ja vaikutusarviointien kautta. Nina Brask kertoo, että hankintojen suhteen yritysyhteistyö on aloitettu 2022 ja sitä kehitetään eteenpäin. Braskin mukaan yksi haaste on saatujen tarjousten vertailu – ovatko ne oikeasti samalla viivalla? Samalla kun palveluverkkoa käydään läpi, pitää miettiä, voidaanko joitakin palveluja kenties tuottaa digitaalisesti (esimerkiksi etälääkärin vastaanotto)? ”Viime kädessä me vertailemme aina laatua, sillä hoiva-alalla kaiken keskiössä on aina ihminen.”
Tuottavuusohjelma tulilla
Hyvinvointialueen tuottavuusohjelma on työn alla ja siinäkin linjataan, että seudun yrittäjät ovat olennaisessa osassa myös jatkossa. Brask väläyttää mahdollisuutta kasata paikallisten yritysten muodostama ”pooli”, jonka puitteissa kehitetään parhaita toimintatapoja yhdessä. ”Paljon on sellaisia palveluja, joita ostetaan ulkoa jo tällä hetkellä ja myös lisäalueita tarkastellaan.” Braskin mukaan myös tietoon pohjautuva päätöksenteko paranee koko ajan. ”Prosesseista me haluamme tehdä joustavia, mutta esimerkiksi palveluseteleissä ollaan vielä jäljessä”, hän myöntää.
Hankintaprosessit fiksummiksi
Kirsi Pitkälä kertoo, että hyvinvointialueen budjetista lähes puolet menee erilaisin ostoihin – ja järkevöittämisen saumaa löytyy edelleen kosolti. Hän uskoo, että esimerkiksi yhteistarjouksia voi mahdollistaa nykyistä paremmin. ”Hankinnoissa on paljon petrattavaa. Suunnitelmallisuutta tarvitaan lisää”, hän arvioi. Lisäksi oman toiminnan kustannukset tulee tehdä näkyviksi, koska silläkin on kilpailua rohkaisevaa vaikutusta. ”Prosessien automatisointi on meille yksi kehityskohde, koska edelleen paljon tehdään käsin.” Myös Pitkälän mukaan hyvinvointialue hankkii palveluja läheltä – nyt ja jatkossa. ”Emme ole lähelläkään siinä tilanteessa missä haluamme olla, mutta keskustelua yritysten kanssa käydään koko ajan”, Pitkälä tiivistää.
Yhdessä tuloksiin
Kymenlaakson hyvinvointialueen tuki- ja kiinteistöpalvelut Oy – eli lyhyemmin Kymen Tuki – tekee hankintoja erilaisissa tukipalveluissa mm. rakentamisessa, kiinteistö- ja jätehuollossa ja kuljetuksissa. Hyvinvointialueella on 250 toimipistettä, joten vastuita riittää ja ulkoistamista tarvitaan, vahvistaa Seppo Pajari. ”Paikallisuus on asia, joka huomioidaan ehdottomasti hankinnoissa”, Pajari toteaa. Tuoreena esimerkkinä on kuljetusten kilpailutus – kun huomattiin, että koko Kymenlaakson alue on alan toimijoille liian suuri alue katettavaksi, jaettiin kakku Kouvolan alueeseen ja Etelä-Kymenlaaksoon. ”Kun kyseessä ei ole liian iso kokonaisuus, paikallinen toimija pystyy tarjoamaan paremmin.”
Puhujat esiintyivät Hankintaseminaarissa, joka järjestettiin Kouvolan Kohoa Synergiakeskuksessa 19.10.2023. Seminaari tarjosi jälleen kerran syksyn kiinnostavimman kattauksen julkisista hankinnoista. Vuoden 2023 Hankintaseminaarin teemana oli vaikuttavat hankinnat.
Julkaistu lokakuussa 2023
Hankinta-asioissa asiantuntijasi on:
