Kinno on käynnistänyt viljelijäryhmähankkeen, jonka avulla kehitetään kouvolalaisten ja lähialueen maatilojen tuotannollista yhteistyötä biokaasun ja luomukelpoisten kierrätyslannoitteiden tuotannossa. Tavoitteena on lisätä alueen ravinne- ja energiaomavaraisuutta, vähentää fossiilisen energian ja tuontilannoitteiden tarvetta sekä vahvistaa kestävää ja kannattavaa maataloutta.
Hankkeessa selvitetään kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä, suunnitellaan viljelijöiden yhteistyömalleja ja ravinneomavaraisuuden lisäämismahdollisuuksia, mallinnetaan logistiikkaa sekä arvioidaan biokaasuratkaisujen taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Erityisenä painopisteenä on luomuviljelyyn soveltuvien kierrätyslannoitteiden kehittäminen ja biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen hyödyntäminen osana suljettua ravinnekiertoa.
Tavoitteena on luoda pohjaa tulevaisuuden agroekologiselle symbioosille, jossa maatilat, ruokajalostajat ja energiatoimijat muodostavat verkoston, joka kierrättää biomassoja tehokkaasti ja vahvistaa alueen huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja taloudellista elinvoimaa.
Hankkeen nimi: Luomukelpoinen kierrätyslannoite ja uusiutuvan energian tuotanto
Toteutusaika: 1.2. – 31.8.2026
Rahoitus: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Euroopan Maaseuturahasto 2023–2027
Artikkelit
Kouvolalaiset viljelijät tutustuivat biokaasun ja kierrätyslannoitteiden tuotantoon sekä agroekologiseen symbioosiin Uudellamaalla
Kinno järjesti Kouvolan alueen viljelijöille tutustumismatkan Mäntsälän Biovoima Oy:n biokaasulaitokselle ja Knehtilän luomutilalle.
Kouvolalaiset viljelijät tutustuivat biokaasun ja kierrätyslannoitteiden tuotantoon sekä agroekologiseen symbioosiin Uudellamaalla
Kinno järjesti Kouvolan alueen viljelijöille tutustumismatkan Mäntsälän Biovoima Oy:n biokaasulaitokselle ja Knehtilän luomutilalle.
Kinno järjesti 5.3.2026 Kouvolan alueen viljelijöille tutustumismatkan Mäntsälän Biovoima Oy:n biokaasulaitokselle Mäntsälään sekä Knehtilän luomutilalle Hyvinkäälle. Matka toteutettiin osana Luomukelpoinen kierrätyslannoite ja uusiutuvan energian tuotanto -hanketta. Päivän aikana osallistujat saivat sekä teknistä että käytännönläheistä tietoa siitä, miten biojätteet muutetaan uusiutuvaksi energiaksi ja kierrätyslannoitteiksi sekä miten ravinne- ja energiaomavarainen maatila voi käytännössä toimia.
Päivän ensimmäinen kohde oli Mäntsälän Biovoima Oy:n biokaasulaitos, jossa ryhmää isännöi biokaasun liiketoimintapäällikkö Jani Hautaluoma. Mäntsälän Biovoima Oy on Auris Energian enemmistöomistama biokaasulaitos, joka käsittelee biojätteitä ja tuottaa niistä biometaania sekä kierrätyslannoitteita. Biojätteet ja yhdyskuntaliete muunnetaan uusiutuvaksi energiaksi ja ravinteet palautetaan kierrätyslannoitteena maatalouden hyötykäyttöön. Biometaani korvaa fossiilisia polttoaineita teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä, parantaen energiaomavaraisuutta ja edistäen kiertotaloutta.
Lisätietoja Mäntsälän Biovoimasta:
https://www.mantsalanbiovoima.fi/
Iltapäivällä matka jatkui Knehtilän luomutilalle, jossa isäntänä toimi tilan viljelijä ja Palopuron agroekologisen symbioosin keskeinen kehittäjä Markus Eerola. Knehtilän luomutila on tunnettu ravinne- ja energiaomavaraisuuteen tähtäävästä toimintamallistaan, Palopuron agroekologisesta symbioosista, jonka tavoitteena on tuottaa ruokaa ja energiaa ekologisesti ja taloudellisesti. Malli kokoaa yhteen viljelyä, energiantuotantoa ja jalostusta siten, että ravinteet ja energia kiertävät paikallisesti, hiiltä sitoutuu maahan, ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee ja ulkopuolisten panosten tarve pienenee.
Lisätietoja Knehtilän tilasta:
https://www.knehtilantila.fi/
Tutustumismatka herätti vilkasta keskustelua siitä, miten vastaavia ratkaisuja voitaisiin toteuttaa Kouvolassa ja Kymenlaaksossa. Mäntsälän Biovoiman ja Knehtilän tilan esimerkit osoittivat miten
- biojätteet ja muut biosivuvirrat voidaan muuttaa sekä uusiutuvaksi energiaksi että kierrätyslannoitteiksi
- kiertotalousratkaisut voivat parantaa tilojen kannattavuutta ja vähentää ympäristökuormitusta
- ravinne- ja energiaomavaraisuuteen voidaan edetä vaiheittain, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kuvia tutustumismatkalta
Maatilaesittelyt
Viljakallio Oy
Gluteenittoman luomukauran ja muiden gluteenittomien kasvien viljely
Viljakallion viljelykset sijaitsevat Kouvolan Anjalassa ja Elimäellä. Tilalla tuotetaan gluteenitonta luomukauraa ja markkinatilanteen mukaan myös muita gluteenittomia kasveja, kuten syysrypsiä.
Tilalla panostetaan tuotteen laatuun, tuotannon resurssitehokkuuteen sekä viljelysmaiden pitkäjänteiseen parantamiseen. Luomuviljely perustuu viljelykiertoon, jossa varsinaisten satokasvien jälkeen kasvatetaan tarpeen mukaan maata lataavia kasveja, maanparannuskasveja tai apiloita sisältävää nurmea.
Viljelykierrossa hyödynnetään myös typpeä sitovia kasveja, kuten hernettä ja härkäpapua, silloin kun markkinatilanne mahdollistaa niiden viljelyn. Satotasojen nostamiseksi tilalla on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä maitotilan kanssa ja hyödynnetty lantaa pelloilla.
Biokaasulaitosinvestoinnin myötä tilan nurmia ja maanparannuskasvustoja voitaisiin korjata biokaasulaitoksen raaka-aineeksi ja palauttaa ravinteet takaisin pellolle mädätteen muodossa. Samalla ravinteet voitaisiin kohdentaa niihin vaiheisiin, joissa satokasvit niitä eniten tarvitsevat.
Hyvin ja reilusti toteutettuna biokaasulaitos voisi tuoda hyötyä monille alueen toimijoille, vahvistaa alueellista elinvoimaa ja vähentää riippuvuutta ulkomaisesta fossiilienergiasta. Tulevaisuudessa Viljakallio toivoo paikallisen yhteistyön lisääntyvän ja ruoan löytävän tiensä entistä useammin pellolta pöytään paikallisesti.
toimitusjohtaja Markus Suutari
Sihvosela
Lihakarjan kasvatus ja peltoviljely
Sihvosela on Elimäellä Kouvolassa sijaitseva kotieläintila, jonka toiminta koostuu lihakarjan kasvatuksesta ja peltoviljelystä. Tilalla pyritään mahdollisimman omavaraisiin toimintatapoihin erityisesti rehuntuotannossa.
Viljelyssä hyödynnetään viljelykiertoa, jossa vuorottelevat heinä, vilja ja palkokasvit. Heinän tavoitteena on olla viisivuotinen, kun taas viljakasvit vaihtuvat vuosittain. Tilalla panostetaan aperuokintaan ja pyritään käyttämään mahdollisimman paljon omaa rehua ostorehun sijaan.
Ravinteiden kierto perustuu lannan hyödyntämiseen omilla pelloilla, minkä avulla ostolannoitteiden tarvetta voidaan vähentää. Pellon kasvukuntoa ylläpidetään viljelykierrolla sekä hyödyntämällä heiniä ja palkokasveja osana tuotantoa.
Biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta tilalla nähdään tärkeänä, että lannasta saadaan kaikki hyöty irti ja ravinteet palautuvat peltoon kasveille paremmin hyödynnettävässä muodossa. Samalla voidaan pienentää tuotannon hiilijalanjälkeä.
Tilan tavoitteena on säilyttää toiminta mahdollisimman elinvoimaisena ja hyvässä kunnossa myös tulevaisuudessa.
”Toivottavasti kaikki muistavat, että Suomessa syödään maailman puhtainta ruokaa – ja toivottavasti myös jatkossakin.”
Toimitusjohtaja Jarno Sakkara
Myllylän kartano Oy
Luomutuotantoa, emolehmätuotantoa sekä nurmen ja viljan viljelyä
Myllylän kartano Oy sijaitsee Elimäellä. Tila harjoittaa luomutuotantoa, jossa yhdistyvät emolehmätuotanto sekä nurmen ja viljan viljely. Eläimet ja peltoviljely muodostavat toimivan kokonaisuuden, joka perustuu kestävään tuotantotapaan.
Tila toimii luomutuotannon periaatteilla. Emolehmät hoitavat laidunnuksen ja vasikoiden kasvatuksen, ja pellot tuottavat nurmea ja viljaa. Tuotannossa hyödynnetään myös typensitojakasveja, kuten apilaa ja hernettä.
Tilalla korostuu tuotannon omavaraisuus: rehuntuotanto, eläimet ja maaperä muodostavat yhden kokonaisuuden. Viljely perustuu typensitojakasveihin, jotka ylläpitävät maaperän viljavuutta ja vähentävät ulkoisten tuotantopanosten tarvetta. Emolehmätuotannossa eläinten luontainen käyttäytyminen ja laidunnus ovat keskiössä.
Ravinteiden kierto perustuu siihen, että eläimet ja pellot ruokkivat toisiaan. Emolehmät käyttävät nurmea ja apilaa rehuna, ja niiden lanta palauttaa ravinteet takaisin pellolle. Typensitojakasvit sitovat ilmakehän typpeä maahan, mikä vähentää ulkoisen lannoituksen tarvetta.
Biokaasuyhteistyö voisi tuoda tilalle käytännön hyötyjä ilman omaa laitosinvestointia. Kun lanta toimitetaan laitokselle, sen ravinteet muuttuvat mädätyksessä kasveille helpommin hyödynnettävään muotoon. Mädätysjäännös on tasalaatuisempaa ja juoksevampaa kuin raakalanta, mikä helpottaa levitystä ja tekee ravinteiden käytöstä tarkempaa.
Tilan tavoitteena on vahvistaa tuotannon omavaraisuutta, parantaa maaperän kasvukuntoa ja tehostaa ravinteiden kiertoa. Yhteistyö biokaasulaitoksen kanssa avaa mahdollisuuksia hyödyntää ravinteita entistä tehokkaammin ja pienentää tilan ilmastovaikutusta.
