Kolmatta kertaa järjestetyssä SELUSTA-tapahtumassa keskusteltiin jälleen Puolustusvoimien hankinnoista ja siitä, miten toimittajaksi pääsee. Maavoimien kalustotarpeet ovat jääneet hiukan Ilmavoimien (F-35-hävittäjät) ja Merivoimien (Pohjanmaa-monitoimikorvetit) varjoon – tai näin äkkiseltään voisi luulla.
Maavoimat ei nimittäin lepää laakereillaan sekään. Esimerkiksi raskaita raketinheittimiä päivitetään ja taistelupanssarivaunuihin tulee miljardiluokan panostuksia.
Maavoimien suorituskyvyn nosto starttaa toden teolla vasta vuosikymmenen lopulla, kun Ilmavoimien ja Merivoimien hankkeet ovat loppusuoralla. SELUSTA 2026 -seminaarissa käytiin läpi Maavoimien ”ostoslistaa” nyt ja tulevaisuudessa majuri Tatu-Matti Karhusen johdolla.
Maavoimien esikunnan hankepäällikkönä toimiva Karhunen totesi puheenvuorossaan, että Maavoimat luo haluttua suorituskykyä annetuilla resursseilla.
– Hankintalaki pitkälti määrittää, mitä tehdään. Prosessit ovat rauhan aikana pääsääntöisesti pitkiä, Karhunen linjasi tapahtumassa.
Valtava palapeli
Ukraina on osoittanut, että radikaalilla kokeilukulttuurilla on paikkansa taistelukentällä, kun kokonaan uusi aselaji – droonit – on polkaistu esiin käytännössä tyhjästä. Karhunen myöntää Ukrainan taisteluinnovaatioiden tehon, mutta Suomen Puolustusvoimilla ei ole mahdollista edetä aivan yhtä vauhdikkaasti – ei ainakaan ilman isompaa kriisiä.
Mutta vaikka harva hankinta tehdään käden käänteessä, on suunta selvä: nyt rakennetaan 2030-luvun Maavoimien iskukykyä ja se koostuu monesta pienestä palasesta. Maavoimien huoltojärjestelmän kehittämisessä oma roolinsa on kenttälääkinnällä, ajoneuvokalustolla, ruoanvalmistuksella ja esimerkiksi suojauskyky drooneja vastaan on must-win tulevaisuuden taistelukentällä.
– Huoltojärjestelmää kehitetään sekä täydentämällä vanhaa että rakentamalla uusia kyvykkyyksiä.
Innovaationyrkki starttaa
Alkuvuodesta perustettu Puolustusvoimien innovaatioyksikkö lisää ”innovaatiotoiminnallisuutta” eli mahdollistaa uusien tai muokattujen tuotteiden ja toimintatapojen tuomisen nopeasti vahvistamaan puolustusjärjestelmää.
Puolustusvoimien innovaatiotoiminnan tarkoituksena on tuoda Puolustusvoimat ja yhteiskunnan muut toimijat yhteen, jotta suorituskykyjä tukevien innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen on oikea-aikaista ja koordinoitua. Puolustusvoimien innovaatioyksiköstä halutaan nimenomaan käytännön toimija, joka yhdistää tutkimuksen, kehittämisen ja suorituskyvyn rakentamisen keskeiset toimijat.
Innovaatioyksikön rooli on luoda verkostoja, jotka tukevat ketterää innovaatiotoimintaa hyödyttäen niin Puolustusvoimia kuin kansallista teollisuuttakin. Yksikkö myös auttaa kansallista teollisuutta innovaatioiden toteutuksessa.
Ei oikotietä onneen
Karhunen kertoo, että maavoimien riskienhallinta perustuu siihen, että kaikki osatekijät huomioidaan läpi hankintaprosessin. Tämä voi tarkoittaa niin laajaa, ajallisesti venyvää testausta, että yritykset jotkut turhautuvat – eikö diiliä tulekaan? Karhunen myöntää, että pikakaistamenettely on harvinaista, eikä esimerkiksi yrityksen tuotteen hankinta koekäyttöön avaa suorahankintamahdollisuutta, vaan kilpailutuksen kautta edetään.
Mutta kärsivällinen usein palkitaan. Karhunen huomauttaa, että kuolleeksi jo julistettu kulutussota vaikuttaisi olevan erittäin hengissä, mikä tarkoittaa, että tavaraa tarvitaan siinä missä miehistöäkin.
– Tehtävänä on skaalata materiaalia mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Karhunen tietää, että yritykset lähestyvät Puolustusvoimia usein varsin raakileen tuotteen kanssa. Tällöin itse ideakin voi olla vielä horjuvalla pohjalla, mutta parilla osa-alueella oivallustiheys sitten onkin kelpo tasolla.
– Olemme aina kiinnostuneita esimerkiksi ratkaisuista, joiden avulla lamautetaan joku vihollisen kallis asejärjestelmä pikkurahalla, Karhunen rohkaisee propellipäitä.
Saisiko olla neronleimaus?
Nykypäivän Maavoimat suhtautuu ideoihin ”avoimin mielin”, koska innovaatioita ruokkimalla kehitystyötä viedään eteenpäin uusillekin urille.
– Kaksikäyttöisyys on yritysten kannalta hyvin tavoiteltava asia, koska silloin kauppaa saadaan myös siviilipuolelle, tietää Karhunen.
Hankintapuolen vanha motto on ”Vain riittävän halpa on kyllin hyvää”, eikä Karhunen lähde tästä linjauksesta tinkimään. Vaikka puolustusbudjetit kasvavat, kukkaronnyörejä höllätään totutun kitsaasti. Kakku on kuitenkin niin iso, että yritysten kannattaa heittää hattunsa kehään.
Majuri Karhunen antoi esityksessään myös jokusen tärpin: Maavoimien ”toiveiden tynnyrissä” on tällä erää esimerkiksi siirrettävä vedenpuhdistuskalusto, potilaan lämpimänäpitoratkaisu ja elintarvikkeiden säänkestävät pakkausmateriaalit.
Selusta – kasvua turvallisuudesta järjestettiin Kymenlaakson kauppakamarin ja Kouvola Innovationin yhteistyönä osana Kouvolan Turvallisuus -tapahtumakokonaisuutta. Selusta on osa Kymenlaakson liiton rahoittamaa KymiSafe – Kymenlaakson puolustus- ja turvallisuusverkosto -hanketta.
Teksti: Sami Anteroinen
Julkaistu: 10/2026