Eduskunta hyväksyi 10.6.2026 julkisia hankintoja koskevan hankintalain uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua, avata julkisia markkinoita nykyistä laajemmin yrityksille sekä vähentää kilpailuttamatta tehtäviä hankintoja. Muutos näkyy erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden käyttämien sidosyksiköiden (ns. in house -yhtiöiden) toiminnassa sekä tarjouskilpailujen toteuttamistavoissa.
Mitä uudistus tarkoittaa pk-yrityksille?
Pk-yritysten näkökulmasta uudistuksen keskeinen viesti on, että julkiset markkinat avautuvat aiempaa laajemmin.
Monet palvelut, jotka on aiemmin hankittu suoraan kuntien tai hyvinvointialueiden omilta yhtiöiltä ilman kilpailutusta, tulevat jatkossa markkinoille kilpailutettaviksi. Tämä voi lisätä tarjousmahdollisuuksia esimerkiksi ICT-, asiantuntija-, kiinteistö-, ruokahuolto-, logistiikka- ja taloushallintopalveluissa.
Hankintojen jakaminen pienempiin osiin puolestaan mahdollistaa osallistumisen myös yrityksille, joilla ei ole resursseja tarjota kokonaisia valtakunnallisia tai alueellisia palvelukokonaisuuksia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa useampia osatarjouksia, alueellisia kilpailutuksia ja erikoistuneiden toimijoiden parempia mahdollisuuksia menestyä. Yrityksille uudistus merkitsee myös sitä, että markkinavuoropuheluihin kannattaa osallistua aiempaa aktiivisemmin. Hankintojen sisältöön voidaan vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa ennen varsinaisen tarjouskilpailun käynnistymistä.
Mitä uudistus tarkoittaa kunnille?
Kunnille ja hyvinvointialueille uudistus aiheuttaa merkittäviä muutostarpeita. Erityisesti useiden kuntien yhdessä omistamien sidosyksikköyhtiöiden omistus- ja toimintamalleja joudutaan arvioimaan uudelleen. Monissa tapauksissa palvelut on joko kilpailutettava tai yhtiöiden omistusrakenteita muutettava vastaamaan uuden lain vaatimuksia.
Kuntakentällä on arvioitu, että muutos lisää hallinnollista työtä ja voi aiheuttaa siirtymävaiheessa merkittäviä kustannuksia. Erityisesti pienissä kunnissa on esitetty huolta siitä, että yhteisten palveluyhtiöiden käyttö vaikeutuu ja palvelujen järjestäminen monimutkaistuu. Samalla kilpailutusten määrän odotetaan kasvavan huomattavasti. Uudistuksen kannattajat puolestaan arvioivat kilpailun lisäävän tehokkuutta, tuovan kustannussäästöjä ja parantavan palveluiden laatua pitkällä aikavälillä.
Keskeiset muutokset:
Kilpailun lisääminen ja hankintojen valmistelu
Hankintojen osakilpailuttaminen ja markkinakartoitus parantavat pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisedellytyksiä.
Suuret hankinnat on pääsääntöisesti jaettava osiin
EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat tulee lähtökohtaisesti jakaa osiin, ellei siihen ole yksityiskohtaisia perusteluja (päätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen). Tavoitteena on madaltaa osallistumiskynnystä ja lisätä kilpailua erityisesti pk-yritysten näkökulmasta.
Markkinavuoropuhelua vahvistetaan
Hankintayksiköitä kannustetaan aktiiviseen vuoropuheluun markkinoiden kanssa ennen kilpailutusta. Erityisesti yli 10 miljoonan euron hankinnoissa hankintayksiköiden tulee entistä aktiivisemmin selvittää markkinoiden tarjontaa ennen kilpailutuksen käynnistämistä tai arvioitava eri toteutusvaihtoehdot osana suunnittelua. Tarkoituksena on parantaa tarjouspyyntöjä varmistamalla, että ne vastaavat markkinoiden todellisia mahdollisuuksia ja houkuttelevat useampia tarjoajia.
Tehokkuus ja säästöt
Kilpailua lisäämällä ja hankintojen suunnittelua parantamalla tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä julkisissa hankinnoissa keskipitkällä aikavälillä.
Yhden tarjouksen kilpailutukset uusittava
Jos EU-kynnysarvon ylittävässä avoimessa menettelyssä toteutettuun kilpailutukseen saadaan vain yksi tarjous, hankinta on keskeytettävä ja kilpailutus järjestettävä uudelleen. Uusimisvelvoite ei koske tilanteita, joissa on tehty markkinakartoitus tai on muu erityisen painava syy, esim. hankinnan innovatiivisuus. Muutoksella pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa kilpailu jää näennäiseksi.
Huoltovarmuus ja turvallisuus
Hankintayksiköillä on selkeä mahdollisuus sisällyttää turvallisuus- ja varautumisnäkökohdat hankintaprosessiin.
- Mahdollistaa kolmansista maista peräisin olevien, turvallisuusuhkia sisältävien tarjousten poissulkemisen.
- Elintarvikehankinnoissa: eläinten hyvinvointi, kestävä tuotanto, paikallisuus, logistiikkaketjujen häiriönsietokyky.
- Toteuttavat hallitusohjelman kirjauksia huoltovarmuudesta ja elintarvikeketjun toimivuudesta.
Hankintojen vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta
Törkeä kirjanpitorikos ja eräät ympäristörikokset lisätään pakollisiksi poissulkemisperusteiksi. Harmaan talouden torjunta vahvistuu.
Hankintojen valvonta ja ilmoittaminen
- KKV:n harjoittama hankintavalvonta ulotetaan kansallisen kynnysarvon ylittäviin rakennusurakoihin (150 000–5,538 miljoonaa euroa).
- Jälki-ilmoitusvelvoitetta suorahankinnoista selkeytetään. Jälki-ilmoittamisvelvollisuus myös kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin.
- Kansallisten hankintojen ilmoittaminen voidaan samanaikaisesti julkaista useammalla kielellä esim. suomi ja ruotsi tai englanti.
Sidosyksikkösääntely
Rajoitetaan hankintayksiköiden mahdollisuuksia kiertää hankintalakia sidosyksiköiden avulla. Vähimmäisvaatimus avaa kilpailulta suljettua palveluhankintaa markkinoille ja vahvistaa alueellista elinvoimaa.
Sidosyksikköhankintoihin 10 prosentin omistusvaatimus
Jatkossa kunta, hyvinvointialue tai muu hankintayksikkö voi tehdä kilpailuttamattomia hankintoja sidosyksiköltään vain, jos sen omistusosuus yhtiöstä on vähintään 10 prosenttia. Voimassa olevat edellytykset määräysvallasta, yksityisen omistuksen kiellosta ja ulosmyynnistä säilyvät edelleen. Vähimmäisvaatimus ulottuu myös sidosyksikön tytär- ja sisaryhtiöihin.
Lainsäädäntö kirjoitetaan tavalla, joka mahdollistaa jatkossakin kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien järjestämisen yhtiömuodossa silloin, kun se ei vääristä kilpailua sekä tavalla, joka turvaa huoltovarmuuden, potilasturvallisuuden, kielelliset oikeudet tai muun vastaavan painavan julkisen intressin.
Poikkeukset:
- Vaatimus e koske sidosyksiköitä, jotka tuottavat lakisääteistä palvelua ja vuotuinen liikevaihto jää alle 1 M€.
- Jätevesihuoltolaitokset rajataan vaatimuksen ulkopuolelle (vesihuoltolaki 4 f §).
- Poikkeamisesta jätetoimialalla jätelaki II valmistelun yhteydessä.
Vähimmäisomistusosuus 10 % soveltamisen ajankohdat:
Yleinen
- Voimaan 1.7.2027. Nykyiset sopimukset on irtisanottava 30.6.2027 mennessä, jos vähimmäisomistusosuus ei täyty.
- Uusia vuoden pituisia sopimuksia voidaan tehdä 30.9.2026 saakka palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi.
Poikkeus – sote
- Pidempi siirtymäaika terveyspalveluissa: erikoissairaanhoito, suunterveydenhuolto, päivystys, kuvantaminen, laboratorio, erikoiskirurgia ja niihin liittyvät ICT-järjestelmät.
- Tukipalvelut (siivous, ruokahuolto, yleinen IT) eivät kuulu pidennettyyn siirtymäaikaan.
- Siirtymäaika 1.10.2029 saakka
Poikkeus – sopimuksen jatkaminen 30.6.2030
- Jos sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuu kohtuuttomia seurauksia tai merkittäviä riskejä, voi sopimusta jatkaa 30.6.2030 saakka. (ilmoitus Valtionkonttorille 30.9.2026 mennessä.)
- Koskee erityisesti kriittisiä tietojärjestelmiä (ml. potilastietojärjestelmät) ja kyberturvallisuuskriittisiä sopimuksia – toimialasta riippumatta.
Käänteinen sidosyksikköhankinta ja sisters-hankinta
- Hankintalain mukaan HL 15 §:n 6 mom mukaista sidosyksikköpoikkeusta ei sovelleta niihin sidosyksikköihin, joissa on enemmän kuin yksi omistaja.
- Siten sidosyksikön ei ole sallittua tehdä hankintoja omistajaltaan tai sisar-sidosyksiköltä, jos sidosyksiköllä on edemmän kuin yksi omistaja.
Julkaistu 6/2026