Kouvolassa selvitetään tuttujen ja vähän tunnettujen luonnonkasvien menestymistä, ominaisuuksia ja satopotentiaalia turpeennostosta vapautuneilla suoalueilla. SuoLiike (Suoviljelystä uutta liiketoimintaa Kymenlaaksoon) -hanke tutkii myös vaihtoehtoisten suonkäyttötapojen taloutta, teknistä toteutettavuutta ja kasvien hiilitaloutta. Turve ja suo assosioituvat erilaisiin asioihin. Yksi merkittävä aihealue on turpeen energiakäyttö, kaksi muuta ovat kuiviketurve ja kasvualustat. Kaikille on yhteistä turpeennosto ja turvetuotanto, vaikka itse turpeen tuotannosta vastaakin luonto itse.
Kaakkois-Suomi (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) ovat itäisen Suomen aktiivisimpia turpeennostoalueita. Valtakunnallisesti ohi menee vain Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja nipin napin Lappi. Vaikka Kaakkois-Suomessa on metsiä, on myös paljon puuta jalostavaa teollisuutta, joka kuluttaa runsaasti energiaa.
Turvesoista uusia mahdollisuuksia
Turpeennostosta vapautuvia soita tulee Kaakkois-Suomessa olemaan satoja, myöhemmin jopa tuhansia hehtaareja. Nykyisillä tuotantopanosten hinnoilla bulkkiviljan tuotanto paljon kunnostusta vaativilla turvesoilla ei ole kannattavaa. Tukipolitiikka sallii tällä hetkellä käytännössä vain pysyvien nurmien perustamisen. Globaalisti tarkasteltuna ruoan, biomateriaalien tai energian tarve ei kuitenkaan ole vähenemässä. Ilmastolliset ääriolosuhteet ovat yleistymässä, ja hiilinielujen lisäämisen tarve on valtava. Se on haaste, mihin asiantuntija-arvioiden mukaan radikaalitkaan biologiset hiilinielut eivät riitä.
Turvesoiden ”uusiokäytöstä” voi löytyä apuja moneen ajankohtaiseen kysymykseen. SuoLiike -hankkeessa selvitetään erityisesti uudenlaisten viljelystrategioiden mahdollisuuksia.
Viljelykokeessa testataan satopotentiaalia ja arvojakeita
SuoLiike -hankkeen yksi toimenpide on Kouvolassa toteutettava viljelykoe. Koe perustettiin kesäkuussa kahteen turpeennostosta vapautuneeseen paikkaan.
Pääkokeessa on yli kymmenen kasvia ja ne edustavat kolmenlaisia pääryhmiä; biomassakasveja, ruokakasveja ja bioaktiivisia yhdisteitä tuottavia kasveja. Koekentän vesitaloutta säädetään padotuksella ja pumppauksella. Vesitalouden säätelyn tavoitteena on korkea pohjaveden pinta ja mahdollinen ajoittainen tulva. Kokeessa on tuttuja, mutta viljeltynä harvinaisia kasveja kuten karpaloa, mesimarjaa ja järviruokoa, mutta myös eksoottisempia kasveja kuten siidaa, maamantelia ja purppurapunalatvaa. Toinen koepaikka on säätelemätön, mutta sielläkin kasvusto on ainakin hetkellisesti tulvan alla.
Kokeessa havainnoidaan kasvien menestymistä viljeltynä ja niistä mitataan muun muassabiomassapotentiaalia, yhteyttämistä, bioaktiivisia aineita ja sadontuottoa. Lisäksi testataan biohiilen mahdollisuuksia.
Mittaukset ja analyysit tehdään kasvin käyttötarkoituksen mukaan.
Suoalueiden haasteena viljelyssä ovat mm. happamuus, ravinnetalous ja todennäköisesti aivan odottamattomatkin tekijät. Toisaalta viljelyn kannalta neitseellinen alusta on odotettavasti varsin tautivapaa ja tyypillisesti erillään suurista maatalouskeskittymistä. Koekasvit ovat luonteeltaan luonnonkasveja, joten olosuhteet voivat osoittautua myös suotuisiksi. Jotkin kasvit kuten järviruoko tai osmankäämi voivat muodostua myös aggressiivisiksi tilanvaltaajiksi. Kaikki havainnot ja ilmiöt ovat hyödyllisiä ja lisäävät ymmärrystä kasvien dynamiikasta ja kilpailukyvystä.
Kinno, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristöopisto tekevät hankkeessa tiivistä yhteistyötä, vaikka partnereilla onkin nimetyt päävastuualueet. Kenttäkoe tuottaa suoraan tuloksia ja tietoa kasveista ja niiden ominaisuuksista sekä hiilidioksidin sidonnasta ja biohiilen mahdollisuuksista. Tuloksia hyödynnetään myös taloudellisten lähtökohtien selvittämisessä ja viestinnässä eri sidosryhmille.
Biomateriaalien erilaiset jalostajat, turvetoimiala ja asiakkaat ovat hankkeen tärkeitä sidosryhmiä. Yhteydenotot eri sidosryhmiltä ovat toivottuja mm. tulevia työpajoja ja ”pellonpiennarpäiviä” ajatellen.
Hanketta johtaa Kouvola Innovation ja kumppanina ovat Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristöopisto. Hanke toimii yhteistyössä alan sidosryhmien, kuten kasvualustan tuottajien, turvealan yrittäjien ja tutkijoiden kanssa.
Viljelykokeessa testataan muun muassa:
- kahta eri karpalotyyppiä
- mesiangervoa
- rohtomesikkää
- siidaa
- purppurapunalatvaa
- osmankäämiä
- järviruokoa
- maamantelia
Teksti ja kuvat: Maarit Kari
Julkaistu 17.6.2024