Alueellinen uusiutuva sähkö avain Itä- ja Kaakkois-Suomen teollisuuden kasvuun

Tuoreen selvityksen mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomessa tuotettu sähkö olisi avain alueen teollisuuden merkittävään kasvuun. LUT-yliopiston asiantuntijoiden mukaan investointi rajavalvontaan liittyvien tutkaongelmien ratkaisemiseen maksaisi itsensä monin kerroin takaisin.

LUT-yliopisto selvitti Itä- ja Kaakkois-Suomen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia sekä mahdollisuuksia alueen bioperäisten hiilidioksidipäästöjen hyödyntämiseen Power-to-x (P2X) -tuotannossa.

”Alueella on merkittävää uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaalia sekä runsaasti bioperäistä hiilidioksidia. Molemmat ovat keskeisiä raaka-aineita P2X-tuotteiden, kuten vihreän metanolin, kehittämisessä”, energiatekniikan professori Tero Tynjälä LUT-yliopistosta sanoo.

Rajavalvontaan liittyvät tutkat rajoittavat tuulivoiman kaavoittamista alueelle. Samaan aikaan kehitystä hidastaa olemassa oleva sähkönsiirtoverkko, joka ei tällä hetkellä mahdollista alueen aurinko- ja tuulivoimapotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.

”Tutkaongelman ratkaisun kustannukset ovat vain murto-osa sen tuomista mahdollisuuksista. Jos tämä lukko aukaistaan, uusia teollisuuden mahdollisuuksia tulee vyöryen ja samalla koko Suomen energiaomavaraisuus ja sähköverkon tasapaino paranevat merkittävästi”, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta sanoo.

Yhteistyö vetylaakson kehittymiseksi on ensiarvoisen tärkeää

South East Finland Hydrogen Valley -selvitys toteutettiin alueen kuntien (Imatra, Joensuu, Kitee, Kotka, Kouvola, Lappeenranta) ja alueellisten kehitysyhtiöiden toimeksiannosta. Selvitys kattaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson sekä itäisen Uudenmaan alueita Loviisan ja Porvoon ympäristöstä. Tutkimuksen tarkastelualue päättyy Porvoon jalostamoon, joka on Suomen suurin yksittäinen fossiilisten päästöjen tuottaja.

Selvityksen toimeksiantoon osallistuneet kaupungit näkevät energiaomavaraisuuden ja vetytalouden kehittämisen erityisen ajankohtaisena nykyisessä energiamarkkinatilanteessa. Kaupungit hakevat myös uutta elinvoimaa korvaamaan Venäjän raja-alueilla koettuja taloudellisia menetyksiä. Vihreään siirtymään tarvittavan infrastruktuurin rakentumista tulisi edistää sekä etsiä keinoja tutkajärjestelmiin liittyvien teknologisten ratkaisujen löytämiseksi.

”Selvitystyö nostaa hyvin esille Itä- ja Kaakkois-Suomen erinomaiset mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi vetytalouskeskittymäksi, vetylaaksoksi. Hyvät lähtökohdat vetylaakson kehittymiselle ja investoinneille antaa alueen vahva teollisuus ja logistiikka, maailmanluokan osaaminen sekä uusiutuvan tuuli- ja aurinkoenergian mittava potentiaali” toteaa Kouvola Innovationin asiantuntija Kari Laine.

Jatkokehitys selvitystyön pohjalta on jo käynnistynyt. Yhteistyö eri toimijoiden välillä vetylaakson kehittymiseksi on ensiarvoisen tärkeää ja kaupungit sekä alueelliset kehitysyhtiöt selvittävätkin parhaillaan organisoitumista vetylaakson kehittymiseksi ja minkälaisia tavoitteita mahdollisesti perustettavalle organisaatiolle asetettaisiin.

Tutustu selvitystyön tuloksiin: South East Finland Hydrogen Valley -selvitys

Lisätiedot:

Petteri Laaksonen, tutkimusjohtaja, LUT-yliopisto, puh. 040 508 8498, petteri.laaksonen@lut.fi

Tero Tynjälä, professori, LUT-yliopisto, puh. 040 830 9092, tero.tynjala@lut.fi