Energian haasteita ja mahdollisuuksia Kymenlaaksossa

Mistä vastaus energiahaasteisiin -aamukahvitilaisuudessa 12.1.2023 keskusteltiin vilkkaasti energiaan liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista.

Talven ja lähitulevaisuuden energiatilannetta Suomessa ja Euroopassa tarkastellut Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen totesi, että kaasun hinnan kehitys on ohjannut energiakysymystä.

”Tämä talvi näyttää Euroopassa oletettua paremmalta ja Suomessa odotettua pahemmalta. Sähkön ja kaasun hinta koko Euroopassa on hyvin korkealla. Pidemmällä aikavälillä energiatilanne näyttää kuitenkin epävarmalta Euroopalle ja valoisalta Suomelle”,  Säkkinen arvioi.

Hän muistutti, että Suomi on pystynyt vähentämään riippuvuuttaan Venäjän fossiilisista polttoaineista viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Tuulivoimaa otetaan jatkuvasti entistä enemmän käyttöön. Olkiluoto kolmosen viivästyminen on valitettavaa, ja kulutuspiikkeihin tarvitaan sähköntuontia Ruotsista.

”Jokaisen yrityksen on syytä käydä läpi muun muassa sähkönjakelun mahdolliset keskeytykset. Tekemämme kyselyn mukaan valitettavasti vain vajaa kolmannes yrityksistä on varautunut, yli puolet ei. Noin 85 % arvioi mahdollisten sähkökatkojen aiheuttavan vahinkoa liiketoiminnalleen”, Säkkinen kertoi.

Suomella on runsas puhtaan energian potentiaali, hän huomautti. Puhdas, toimitusvarma ja kohtuuhintainen sähkö on Suomen vahvuus, se mahdollistaa teolliset investoinnit. Sähkön hinnasta voi tulla meille kilpailuetua Euroopan tilanteeseen verrattuna.

”Meillä on joka tapauksessa edessä tilanne, jossa energiantuotanto on vaihtelevaa. Siksi tuotantoa on kehitettävä älykkääksi. On hyvä, että meillä on toimiva pohjoismainen siirtomarkkina, jotta voidaan siirtää sähköä sinne, missä sitä tarvitaan. Suomessa on vahva sähkön kantaverkko verrattuna vaikkapa Ruotsiin, jossa kantaverkon siirtokapasiteetissa on rajoitteita”, Säkkinen totesi.

”Tarvitsemme tasaista perusvoimaa. Ydinvoiman merkitys on keskeinen ja sitä olisi saatava lisää, erityisesti pienvoimaloita. Vesivoiman osalta tarvitaan kulutusjoustoja ja älykkäitä järjestelmiä tasaamaan kulutusta.”

Akkuteollisuuden mahdollisuudet Kymenlaaksossa

”Koko akkutoimiala kehittyy nyt Suomessa vauhdilla, länsirannikolla on paljon litiumia raaka-aineeksi, Tampere kehittää latausinfraa, Sotkamo tuottaa raaka-aineita ja meillä kaakossa on tarkoitus keskittyä akkujen valmistukseen,” kertoi Cursorin Senior Advisor Harri Eela.

Liikkuminen sähköistyy nopeassa aikataulussa ja energianvarastoinnin tarpeet kasvattavat akkuratkaisujen kysyntää. Akkuteollisuus Kymenlaaksossa tulee vastaamaan isoon kasvuun.

”Visiona on, että vuonna 2027 alueella toimii kansainvälisen akkutoimialan teollinen keskittymä. Kehitämme kestävää akkuarvoketjua yhteisvoimin.”

CNGR Finland valmistelee prekursoritehdasta Haminaan ja Kotkaan suunnitellaan katodiaktiivimateriaalitehdasta.

”Haminan ja Kotkan materiaalitehtaiden potentiaali on tehdasyksiköiden rakennusaikana 9100 henkilötyövuotta, suorat työvoimavaikutukset 630 henkilötyövuotta. Molempien materiaalitehtaiden noin 1150 miljoonan euron investoinnit kestäisivät kahdesta kolmeen vuoteen. Kennotehdas olisi suuri työllistäjä, jopa yli 2000 suoralla työpaikalla.”

Itä- ja Kaakkois-Suomessa hyvät olosuhteet uusiutuvalle energialle 

Uusiutuvan energian ja vetytalouden potentiaalia ja edistämistä Itä- ja Kaakkois-Suomessa on selvitetty tuoreessa South East Finland Hydrogen Valley -selvityksessä.

”Täällä on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat vetytalouskeskittymän, vetylaakson, syntymiselle. Edellytyksiä tälle luo perinteinen metsäteollisuuskeskittymä ja sen bioperäinen hiilidioksidi ja olemassa olevat logistiikkaratkaisut. Alueella on merkittävät päästöttömän sähkön tuotantomahdollisuudet, kuten hyvät tuuli- ja aurinkovoimaolosuhteet sekä olemassa olevaa vesivoima- ja ydinvoimatuotantoa. Lisäksi vahvuutena on olemassa oleva maakaasuverkko", asiantuntija Kari Laine Kouvola Innovationista luetteli alueen vahvuuksia.

”Itä-Kaakko alueella onkin jo suunnitteilla tai käynnistetty kymmenkunta teemaan liittyvää hanketta. Kouvolassa esimerkiksi Solvay Chemicals Finland suunnittelee vihreään vetyyn siirtymistä omassa tuotantoprosessissaan. Edullinen uusiutuva sähkö on avainasemassa teollisuuden investointisuunnitelmissa, joten sen saatavuudesta alueella on ensiarvoisen tärkeää huolehtia.”

Kinnon lisäksi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu tarjoaa yrityksille apua energia-asioissa.

”Palvelemme energiateollisuutta tarjoamalla akkreditoituja päästömittauksia sekä esimerkiksi prosessikehitysmittauksia KymiLabs-yksikön kautta. Energiatekniikan soveltavan tutkimuksen keskiössä on energiatehokkuus, erityisesti hukkalämmön hyödyntäminen ja energian kulutusjousto”, kertoi tutkimusjohtaja Petteri Jernström.

Yritykset käynnistävät omia energiahankkeitaan

”Energiateema ylipäätään on nyt tärkeä, ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Huojentavaa oli kuulla ennusteet siitä, että pitkällä aikavälillä Suomen energiatilanne nähdään valoisana, vaikka tämä talvi vähän heikommalta näyttäisikin. Tällaiset ajankohtaiset tietoiskut ovat erittäin tervetulleita meille asioista vastaaville”, totesi toimitusjohtaja Sakari Pasanen Aistija Oy:stä.

Aistija-huvilat on käynnistänyt juuri energiatehokkuusprojektin, jonka tavoitteena on huviloiden energian ominaiskulutuksen vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto.

”Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että esimerkiksi aurinkopaneelit voisivat aina kuulua Aistija-huvilan perusvarustukseen tai ainakin asiakkaalla mahdollisuus lisähintaan ne tilata. Projektissa mietimme asiaa tosin laajemminkin ja katsotaan sitten, mitkä vaihtoehdot etenevät tuotantoon asti”, Pasanen kertoo.

”Vetytalouden ja akkuteollisuuden mahdollisuuksiin liittyvät esitykset jäivät mieleeni. Niillä oli selkeää uutuusarvoa; sain paljon uutta informaatiota, jota voin hyödyntää omassa työssäni. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla, mitä vetytalouden ja akkuteollisuuden parissa tehdään parhaillaan Kymenlaakson alueella. Kokonaisuutena energia-asioihin keskittynyt tilaisuus oli hyvä”, kommentoi KSS Energian johtaja Olli-Pekka Rantala.

”Paitsi omakotiasujien myös taloyhtiöiden kiinnostus aurinkopaneeleja ja sähköauton latauspisteitä kohtaan on jatkanut kasvuaan. Jokainen haluaa parantaa energiaomavaraisuuttaan. Ennen kevään taloyhtiön kokouksia suosittelemme olemaan yhteydessä ja kysymään meiltä kartoitusta ja konsultaatiota taloyhtiöiden vihreästä parkkialueesta."

Lisätietoja:

Kari Laine

Laine Kari

Asiantuntija
+358 20 615 9083
kari.laine@kinno.fi

Mika Penttilä

Penttilä Mika

Kehittämispäällikkö
+358 20 615 9015
mika.penttila@kinno.fi

Scroll to top