Arvostakaamme ruokaa ja ruokakulttuuriamme

Miten meillä arvostetaan ruokaa tai millainen ruokakulttuuri meillä on? Elämmekö syödäksemme vai syömmekö elääksemme?

Blogi 20.12.2022 

Itse sorrun usein syömään elääkseni. Arjessa nyt vaan on paljon tilanteita, joissa kiire estää täydellisen, kiireettömän lounashetken tai illallisen perheen kanssa. Mutta se mitä syö, vaikka olisikin kiire, on tärkeää. Aina laadukkuuteen ei tarvita kristallikruunujen alle katettua illallista, vaan pahvisesta lounasrasiastakin voi syödä laadukkaista raaka-aineista valmistetun aterian yhdessä mukavien työkavereiden kanssa.

Kymenlaakson elintarvikesektoria kartoittavassa hankkeessa työskennellessäni olen päässyt tutustumaan elintarviketeollisuuden lisäksi alkutuotantoon, eli maanviljelyyn, maito- ja lihatiloihin. Olen pikkutyttönä serkkujen luona kesälomia viettäessäni nähnyt maatilojen toimintaa ja sen, mistä ruoka tulee. Mutta nyt aikuisena, kun olen itse vastuussa oman perheeni ja myös aiempien työtehtävieni kautta monien muidenkin ruokailusta, on lähestymistapa ruoan tuotantoon hieman erilainen.

Olen ilokseni huomannut, että alkutuotanto toimialana on kehittynyt todella paljon. Teknologiaa ja digitaalisuutta hyödynnetään paljon, uusia viljelykasveja on tullut Suomeen ja toiminta on siirtynyt isoin harppauksin vastuullisemmaksi.

Suomi on kaupunkilaistunut ja monilla kaupunkien lapsilla eikä aikuisillakaan ole enää minkäänlaisia siteitä maaseutuun. Maanviljelyssä ollaan luonnon armoilla, eikä säätä voida ennustaa kovin pitkälle eteenpäin. Kuluttaja ei välttämättä tiedä, kuinka paljon vaatii työtä ja onnistumista, jotta kauppojen hyllyillä on ne usean kymmenen metrin leipä- tai jugurttihyllyt, joista ei aina välttämättä kuitenkaan edes löydetä mieleistä tuotetta. Vaikka ruoka valmistetaan pääsääntöisesti tehtaissa, tulevat raaka-aineet kuitenkin alkutuotannosta.

Pienen jalostusasteen yritykset, joissa valmistetaan lähituottajien raaka-aineista vaikkapa juustoja, mehuja tai hilloja valmistavat erikoisherkkuja, joita saamme kuluttajina valita kaupoissa. Voisiko näitä herkullisia tuotteita löytyä myös julkisten toimijoiden lounaslinjastoilta? Itse ainakin arvostaisin, jos lounaalla olisi oman kaupungin tilojen raaka-aineista valmistettuja ruokia.

Keski-Euroopassa ja Välimeren maissa on itsestäänselvyys, että raaka-aineet tulevat läheltä, vähintäänkin naapurikylästä. Ihmettelen, miten on mahdollista, että kauppojen hyllyiltä löytyy parhaaseen kesäsesonkiaikaan ulkomaalaisia vihanneksia. Miten on mahdollista, että ulkomailta tuotu esimerkiksi kirsikkatomaatti on kilohinnaltaan jopa kolme kertaa halvempaa kuin kotimainen tomaatti?

Suuret elintarvikealan yritykset valmistavat massoittain ruokaa niin vähittäiskauppaan kuluttajille kuin ruokapalveluiden toimijoillekin. Teollisuus valmistaa sitä, mistä on kysyntää. Myytävästä tuotteesta pitää tulla tuottoa, se on ihan normaalia markkinataloutta.

Uusimman kuluttajabarometrin mukaan ruoan ostopäätökseen ohjaavat ruoan maku, alkuperä, laatu, jäljitettävyys ja hinta. Näistä hinta on kaikkein vaikuttavin tekijä. Miten voitaisi kääntää kuluttajien ostokäyttäytymistä siihen suuntaan, että terveellisyys ja vastuullinen tuottaminen olisivat ykköskriteereinä? Miten julkisten hankintojen valintakriteereissä voisi hinnan osuuden jättää pienemmälle painoarvolle ja painottaa enemmän muita kriteereitä, kuten ruoan alkuperää, vastuullista valmistusta, jäljitettävyyttä, terveellisyyttä ja sosiaalisia kriteereitä?

Asiakaspalautteisiin ei voi jättää reagoimatta, eikä ole järkevää valmistaa tuotteita, jotka jäävät kaupan hyllyille. Pahinta tuhlausta on se, jos ruoka päätyy lautaselta biojätteeseen.

Kun me suomalaiset arvostaisimme itse enemmän omaa ruokaamme ja ruokakulttuuriamme, voisi kysyntää tulla myös ulkomaille. Ruoan arvostus voisi lisätä myös toimialan arvostusta ja halukkuutta kouluttautua alalle nykyistä enemmän. Tutkimustyötä ja uskallusta lähteä kokeilemaan uutta, vaaditaan myös nykyistä enemmän. Yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla voidaan saada paljon hyvää aikaiseksi laadukkaan, ekologisen, turvallisen ja terveellisen ruoan takaamiseksi meille kaikille suomalaisille sekä viennin lisäämiseksi Suomen ulkopuolelle.

Nousisiko ruoan arvostus, jos meille olisi tarjolla päiväkodista ja koulusta työelämään saakka lähellä tuotettua laadukasta ruokaa, joka valmistetaan mahdollisuuksien mukaan paikan päällä päivittäin?

Blogin kirjoitti Susanna. Elintarvikehankkeen osalta olethan yhteyksissä Aleksandraan.

Nurmilaukas Susanna

Toistaiseksi poissa
+358 20 615 5282
susanna.nurmilaukas@kinno.fi

Turunen Aleksandra

Yhteyspäällikkö
+358 20 615 8140
aleksandra.turunen@kinno.fi

Scroll to top