Vastuullisuuden vuosikymmen alkoi Repovedellä

YRITYKSEN ÄÄNI 20.1.2020 - Aktiivisesti jo pitkään VisitKouvolan markkinointitoimiin osallistunut yrittäjä Eero Niskala Repovesikeskuksesta aloittaa uuden blogisarjamme, jossa yrittäjät kirjoittavat ajankohtaisista aiheista sivullamme. Vastuullinen matkailu on ajankohtainen aihe ja Repovesikeskus on myös mukana tänä vuonna VisitKouvolan käynnistämässä vastuullisen matkailun Sustainable Travel Finland -valmennuksessa. 

Vastuullinen matkailu on vahvassa nosteessa – ja on helppo ennustaa, että 2020-luvulla tämä kestävää kehitystä korostava trendi voimistuu entisestään. Repoveden kansallispuiston eri toimijoille vastuullisuus on sisäänrakennettu ominaisuus: puistoa ei pidä koskaan kuormittaa turhaan tai ajattelemattomasti, vaan kaikki toiminta on tehtävä luonnon ehdoilla.

Repovedestä on tullut kuin varkain luontomatkailun hittituote. Alkujaan arveltiin, että kansallispuiston vuotuinen kävijämäärä voisi asettua 90 000 käyntikerran tasolle. Nyt me tiedämme, että tuo luku on lähempänä 150 000 kävijää. Vastuullisuuteen kuuluu sekin, että kasvun rajat tunnistetaan. Itse en usko, että puisto vetää paljon yli 200 000 kävijää ilman, että luonto siitä kärsii.

Alan toimijat tietävät ongelman: vaikka puisto on iso, kävijöiden isoin massa sijoittuu varsin pienelle alueelle. Metsähallitus yrittääkin levittää rasitusta mm. sillä, että liikkeelle puistoon lähdetään myös muualta kuin Lapinsalmen portilta. 

Omassa ohjelmapalveluyrityksessämme olemme yrittäneet painottaa polulla pysymistä: kun opas vetää ryhmää, hän pitää huolen, että ryhmä ei harhaannu kauemmas sivupoluille. Toinen asia on tietenkin meidän omien jättikanoottien käyttö – kun liikutaan meloen vesillä, on kyseessä varmasti se luontoa eniten säästävä tapa tutustua puistoon.

Me ajattelemme, että vastuullisuus on suunnitelmallisuutta ja pieniä fiksuja tekoja. Kun viedään vaikkapa 30-40-henkinen ryhmä päiväksi kansallispuistoon, ei ole mitenkään itsestään selvää, miten esimerkiksi kuljetukset ja muonitus hoidetaan. Meillä esimerkiksi on linjanvetona, että emme käytä kertakäyttöastioita ruokatarjoilussa. Ihan ensimmäisenä kesänä meillä oli ruokapuolella alihankkija, joka käytti kertakäyttöastioita, mutta sen jälkeen otimme ruokahuollonkin omiin käsiin. Näin kertakäyttöisyys jäi kerrasta.

Meillä oli ensin käytössä posliinilautaset, kunnes hiljattain siirryimme bambusta valmistettuihin lautasiin, jotka eivät valitettavasti ole kotimaista tuotantoa, mutta kylläkin kevyet ja kätevät kuljettaa maastoon, helposti konepestävät, eivätkä sisällä muovia.

Repovesikeskuksen sisäpiiriin kuuluvat kymmenkunta yritystä ovat mielestäni hienosti yhteisessä rintamassa vastuullisuusasioiden suhteen: on kaikkien toimijoiden intresseissä pitää huolta luonnosta ja jatkuvuudesta kaikin puolin. Repovesikeskuksen jäsenet ovat esimerkiksi vahvasti sitoutuneet lähiruoan käyttöön (mahdollisuuksien mukaan) ja uusia, vihreitä linjauksia mietitään jatkuvasti yhdessä. Ankkurina tässä työssä ovat avain-arvomme luottamus, rehellisyys ja avoimuus. 

Repovesikeskus haluaa olla mukana kehittämässä tulevaisuuden luontomatkailua, jossa erilaisin selvityksin ja sertifioinnein varmistetaan, että toiminta todella on kestävän kehityksen mukaista – eikä vain yhdellä tai kahdella osa-alueella, vaan nimenomaan kokonaisuutena arvioiden. 

Tämä vaatii suunnitelmallista otetta ja valmiutta arvioida omaa toimintaa kriittisestikin – sekä tietenkin kykyä toteuttaa asianmukaiset muutokset. Lopputuloksena on silti se, että meidän huomaamme uskottu upea luonto voi hyvin ja me kaikki pääsemme siitä nauttimaan.

     
Eero Niskala
Repovesikeskus
 

Kuva Jouni Kallio: Repoveden uusi silta 2019.