BLOGI: Kouvolan seudun luontomatkailu – paljon muutakin kuin käsipahvi ja kaakkuri!

Pohjois-Kymenlaakson luontoaarteet ovat lukuisat, mutta tuotteistaminen on vielä vaiheessa. Yhteistyötä tekemällä on kuitenkin mahdollista rakentaa Kouvolan seudun luontomatkailulle omanlaisensa profiili, joka eroaa edukseen muista.   
Marraskuussa 2018 startannut LUOVA – Luontomatkailun vauhtiratas on yksi hanke, joka tähtää rivien tiivistämiseen ja tuoteinnovaatioiden syntyyn luontomatkailussa. Repoveden kansallispuisto ja Verlan maailmanperintökohde ovat upeita magneetteja koko seudulle ja kenties juuri ne kulmakivet, joita tarvitaan identiteetin rakentamiseen.
 
Sekä Repoveden kansallispuisto että Verla tarjoavat juuri oikeanlaista laatu- ja mainepohjaa kestäville menestystarinoille. Tämä kaksikko on silti vasta sokkeli eteenpäin katsovalle, kehittyvälle luontomatkailulle. Voisiko paikalliselle luontomatkailulle löytyä jokin yhteinen nimittäjä, joka sopii alan toimijoiden pirtaan?
 
Yksi nouseva trendi luontomatkailussa on kestävä kehitys. Eri kansainväliset toimijat arvioivat luontomatkailua erilaisten kriteeristöjen avulla, ja ohjaavat luontopalvelujen kuluttajia vastuullisempaan suuntaan.
 
Yhden merkin alle
 
Suomessa tästä saatiin esimakua, kun Visit Finland lanseerasi matkailuyrityksille ja -alueille tarkoitetun Sustainable Travel Finland -merkin. Merkin tavoitteena on mm. edistää kestävää matkailua Suomessa, viestiä yhtenäisemmin Suomesta kestävän matkailun maana ja helpottaa matkailijoiden valintoja matkustuspäätöksiä tehtäessä. Visit Finlandissa toivotaan myös, että kestävyysmerkki käynnistää ja lisää kestävän matkailun yhteistyötä kunnan ja muiden julkisten toimijoiden, alueorganisaatioiden ja yritysten välillä.
 
Sustainable Travel Finland -merkin keskeinen ajatus on tarjota yrityksille ja matkakohteille konkreettinen ”kestävän matkailun työkalupakki”, joka samalla yhdistää jo olemassa olevat kestävän matkailun sertifikaatit. Merkin saadakseen toimijan täytyy täyttää Visit Finlandin luoma kriteeristö, joka huomioi niin taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen kuin kulttuurisen kestävyyden.
 
Pidä huolta vanhasta, kehitä uutta
 
Uutta, kestävämpää ajattelutapaa tarvitaan myös Pohjois-Kymenlaaksoon. Esimerkiksi Repoveden kansallispuisto perustettiin vuonna 2003 sillä oletuksella, että vuosittainen kävijämäärä voisi olla noin 30 000 henkeä. Tätä lukua vasten mitoitettiin sitten tarvittava infra, kuten vaikkapa taukopaikat. 
 
Repovesi on kuitenkin osoittautunut paljon alkuperäisiä kaavailuja suositummaksi kohteeksi. Lähivuosina kävijämäärät ovat pyörineet 140 000 – 170 000 henkilön hujakoilla. On selvää, että tällaisilla volyymeilla luonto ennen pitkää kärsii – ellei sitten ole olemassa prosesseja, joilla haittavaikutukset ehkäistään tai ainakin minimoidaan. 
 
Ympärivuotista settiä
 
Kestävään paikalliseen luontomatkailuun tarvitaan kehityspolkuja, jotka eivät rajoita toimijoita, vaan päinvastoin laajentavat näiden horisonttia ja ansaintalogiikkoja. Paikallisilla yrityksillä on korkeatasoisia palvelupaketteja, joita yhdistelemällä voidaan helposti kasata vaikkapa 3-4 päivän luonto- ja kulttuuriloma Kouvolan seudulla.
 
Sekin on selvää, että nykyinen toiminta on kovin kesäpainotteista. Kiihkein sesonki Repovesi-Verla-akselilla on kesä-elokuu, ja sen ulkopuolella on huomattavasti hiljaisempaa. 
 
Yksi ympärivuotisuutta mahdollistava kehitysaskel voisi olla monikäyttöpolun tekeminen Repoveden kansallispuistoon – eli tarvitaan talvipolku, jota voisivat käyttää niin fat bike -pyöräilijät, lumikenkäsamoojat kuin koiran ulkoiluttajatkin.
 
Kymijoki – kääntämätön kortti?
 
Rohkeita ja omaperäisiä ideoita on jo olemassa – mutta mukaan mahtuu vielä. Esimerkiksi Kymijoen hyödyntäminen luontomatkailussa on sellainen asia, jossa on varmasti rutkasti käyttämätöntä ruutia jäljellä.   
   
Luontomatkailun hulluihinkin ideoihin kannattaa tarttua, koska moni trendi kirittää paikallista luontomatkailua tällä hetkellä. Esimerkiksi aasialaiset matkaajat ovat toistaiseksi löytäneet vasta Lapin – kuten pääkaupunkiseutulaiset Nuuksion. Jahka tietoisuus paranee ja verkot laajenevat, on oletettavissa että yhä useampi harkitsee tosissaan Pohjois-Kymenlaaksoa. Ainakin ilmastoahdistusta potevalle sitä voi jopa suositella, koska ykköskohteisiin pääsee julkisilla. 
 
Kouvolan seudun luontomatkailun Suuri Tarina on vasta alussa.