Resurssitehokkuudesta nostetta - Kipinää kemiasta

Joukko Kouvolan seudun yrityksiä pohti kesäkuussa, millaisia yhteistyön saumoja on olemassa resurssitehokkuuden saralla. Noin 40 organisaation edustajat tekivät muutakin kuin vain kuuntelivat sanaa kiertotalouden siunauksellisuudesta – osallistujat myös käärivät hihat ja ryhtyivät etsimään synergioita tositarkoituksella.

 

Kehitysinsinööri Tomi Lempinen CH-Polymers Oy:stä uskoo, että verkostoituminen on yhä tärkeämpi tekijä yritysten menestyksen takana – ja tämän vuoksi Teolliset symbioosit -seminaarin kaltaisia tapahtumia tarvitaan. Lempinen itse on kotoisin Tampereen seudulta ja asunut Kouvolan kulmilla vasta muutaman vuoden ajan, joten Upseerikerholla järjestetty seminaari auttoi Lempistä hahmottamaan paikallisten toimijoiden verkostoa entistä paremmin.

"Osallistujien joukossa oli työn puolesta tuttuja yrityksiä, mutta nyt oli hienoa, kun pääsi tapaamaan ne ihmisetkin", Lempinen summaa. 

CH-Polymers Oy tarjoaa polymeeripohjaisia sideaineita paperi- ja kartonkipäällystykseen sekä maali-, rakennus- ja kuitukangasteollisuuteen. Entisen raisiolaisyrityksen tuotantolaitos sijaitsee Kouvolan Kaipiaisissa.

 

Euroopan eturivissä

Kaipiaisissa toimintaa on ollut vuosikymmenien ajan: itse asiassa ensimmäinen kuorma asiakkaalle lähti jo vuonna 1982. Nykyisin tehtaalla on neljä tuotantolinjaa ja se on toimialueellaan yksi Euroopan suurimmista. 

Millaisista sivuvirroista sitten puhutaan? Lempisen mukaan tuotantovolyymit ovat kasvussa, joten jossain vaiheessa voi tulla hyvinkin akuutiksi asiaksi investoida enemmänkin sivuvirtapuolelle.

"Toistaiseksi sivuvirrat ovat suhteellisen pieniä, mutta pidämme toimintaamme edistyksellisenä asian suhteen, sillä olemme ehtineet jo luomaan työryhmiä miettimään tehtaan resurssitehokkuutta. Olemme saaneet myös konsulttiyrityksen selvityksen aiheesta, mistä seuraa vielä toimenpiteitä", Lempinen toteaa.

Työryhmien lisäksi tehtaalla on aktiivinen aloitetoimikunta ja näin myös prosessihenkilöstön omiin kehitysideoihin kannustetaan päivittäisessä työskentelyssä mm. aloitepalkkioiden muodossa.

"Myös jokainen investointiprojekti suunnitellaan energia- ja resurssitehokkuuden parantamisen pelisäännöin. Esimerkiksi juuri investoitu uusi ultrasuodatuslaitos vähensi ulkoiselle toimijalle lähtevän konsentroidun jätelateksin vuotuista määrää 40 prosentilla", hän lisää.

 

Kestävää toimintaa

Kiertotalouden ja resurssitehokkuuden teemat ovat tuttuja yritykselle, joka on sitoutunut jatkuvasti parantamaan toimintansa ympäristö- terveys- ja turvallisuusasioiden hoitoa. CH-Polymers Oy on mm. sitoutunut Responsible Care – Vastuu huomisesta -ohjelmaan. Kyseessä on kemianteollisuuden omaehtoinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisesti ja luonnontieteellisesti kestävän kehityksen mukainen toiminta.

"Kiertotalous tulee varmasti olemaan taloutta ja yhteiskuntaa liikuttava juttu, jonka myötä on mahdollista viedä eteenpäin tärkeitä asioita. Tehostaminen eri osa-alueilla ja vihreät arvot ovat tulleet jäädäkseen", Lempinen arvioi.  

Kouvolan seudun osalta – ja laajemminkin – Lempinen pohtii, että sekä aihepiriin liittyvät kontaktit että tieto ovat arvokkaita. Mahdollisia polkuja yhteistyöhön on olemassa.

"Omin voimin on vaikea puskea eteenpäin, eri reittejä on mielekkäämpää rakentaa yhdessä."

 

Innovaatiot esiin!

Lempinen itse on siirtynyt paperiteollisuuden leivistä kemianteollisuuden palvelukseen, joten hänellä on omakohtaistakin kokemusta siitä, mitä teollisuuden rakennemuutos voi tarkoittaa. Kymenlaaksossa, metsäteollisuuden vanhassa valtakunnassa, aikaa vietettyään Lempinen arvelee, että metsäjätit ovat jääneet paljolti paitsioon, mutta eivät vielä ole ulkona pelistä: keskittämällä innovaatiopaukkuja uusi nousu voi hyvinkin alkaa.

Lempinen ei ole myöskään kärsinyt kulttuurishokista seudulla: "Kouvolalaiset ovat varsin helposti lähestyttävää ja leppoisaa porukkaa."       

 

Lue myös tämä.

Katso tämäkin. 

Tietoa projektista.

 

Lisätietoja kiertotaloudesta: