Kymenlaaksossa selvitettiin tekstiilien kiertotalouden liiketoimintakonsepteja

Suomalaiset kuluttavat vaatteita ja kodintekstiilejä keskimäärin 13 kg henkeä kohti vuodessa eli Suomessa poistuu käytöstä noin 70 000 tonnia tekstiiliä vuosittain. Poistotekstiilin kiertotalouden ympärille syntyy jatkuvasti uusia kokeiluja, kehityshankkeita ja myös uusia yrityksiä. Yksi asiaa eteenpäin ajanut tekijä on se, että vuoden 2016 alusta lähtien poistotekstiilejä ei ole enää voinut sijoittaa kaatopaikalle, ja toisaalta niissä on paljon muutakin potentiaalia kuin energiakäyttö.

Myös Kymenlaaksossa on valmistunut selvityshanke, jossa on kartoitettu poistotekstiilien kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia maakunnan alueella. Poistotekstiileillä tarkoitetaan niitä tekstiileitä, jotka eivät enää sovi myyntiin tai käyttöön sellaisenaan. 

Kuva: Selvityksessä määriteltiin Kymenlaaksossa toimivien tahojen muodostama poistotekstiilin kiertotalouden arvoketju (esimerkkikuvaus, myös muita toimijoita voi liittyä arvoketjuun)

 

Kymenlaaksossa hyvät lähtökohdat saada hyötyä tekstiilien kierrosta

 

Kymenlaakson alueella arviolta 2 200 tonnin vuosittain syntyvä poistotekstiilimäärä luo hyvää pohjaa erilaisten tekstiilimateriaaleja hyödyntävien toimintojen kehittämiselle alueella.  Tästä määrästä noin 600 tonnia saadaan nykyään kerättyä erillään.

Tekstiilimateriaalin lisäksi poistotekstiileistä saadaan myös muita hyötykäyttöön kelpaavia jakeita.

”Esimerkiksi Kotkan-Haminan seudun Goodwill –kierrätysmyymälöissä myymättä jääneistä vaatteista saadaan jo nyt merkittäviä määriä käyttökelpoisia osia, kuten nappeja, neppareita ja vetoketjuja”, kertoo kierrätysmyymäläketjua ylläpitävän Sotek-säätiö sr:n liiketoimijapäällikkö Tuija Korppi.  ”Nämä voivat avata paikallisille käsityöyrittäjille uusia mahdollisuuksia luoda ekologisiin tuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa”, jatkaa Korppi.

”Poistotekstiilien mahdollistamaa liiketoimintaa kannattaa ajatella myös vähän laajemmin. On tutkittu, että käsitöiden tekeminen kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä sekä auttaa rauhoittumaan ja parantaa keskittymistä. Voisiko nämä kaksi asiaa, poistotekstiilit ja hyöty mielenterveydelle, paketoida jonkinlaiseksi uudenlaiseksi, värikkääksi ja hyvää tekeväksi mindfullness-palveluksi?”, ehdottaa Kymenlaakson poistotekstiiliselvityksessä konsulttina toiminut Pirjo Rinnepelto Apila Group Oy:stä.

Poistotekstiilien teollinen hyödyntäminen on Suomessa jokseenkin vähäistä, mutta aiheen ympärillä tapahtuu paljon. Kansallisesti toimivassa Telaketju-hankkeessa on useita yrityskumppaneita mukana kehittämässä tekstiilikiertotalouden ympärille tuotteita ja teknologiaa, joiden avulla suomalaiselle teollisuudelle halutaan luoda uusia avauksia.  Kymenlaakso on mukana Telaketju-hankkeessa tiedonvaihtokumppanina.

 

Kuva: Poistotekstiilistä liiketoimintaa –työpaja Kotkassa 31.1.2017 kokosi yli 25 poistotekstiilin hyödyntämisestä kiinnostunutta toimijaa yhteen pohtimaan tekstiilien kierrätyksen mahdollisuuksia.

 

Sijainti ja osaaminen vahvuustekijöinä

 

”Kymenlaakson vahvuus on sen sijainti eteläisessä Suomessa syntyvien poistotekstiilivolyymien äärellä ja hyvät logistiset yhteydet Eurooppaan (HaminaKotka Satama) sekä Venäjälle ja Aasiaan (Kouvola TEN-T raideyhteys)”, kertovat Kymenlaakson elinkeinoyhtiössä toimivat Esa Partanen Cursor Oy:stä ja Taru Martikainen Kouvola Innovation Oy:stä.

”Erinomainen sijaintimme tarjoaa Kymenlaaksolle mahdollisuuksia toimia logistisena solmukohtana esimerkiksi Etelä- ja Itä-Suomessa syntyvien poistotekstiilien varastoinnille, lajittelulle ja esikäsittelylle”, kertoo Kymenlaakson Jäte Oy:n laatu- ja kehityspäällikkö Annika Aalto-Partanen.

Palveluliiketoimintojen lisäksi poistotekstiilien kiertotalous mahdollistaa uusien tekstiilipohjaisten ja tekstiiliä hyödyntävien tuoteinnovaatioiden syntymisen Kymenlaaksoon.  Kymenlaaksossa toimiva ammattikorkeakoulu (XAMK) ja kaksi ammattioppilaitosta (EKAMI ja KSAO) tuovat alueelle osaamista tekniikasta muotoiluosaamiseen. 

Monialaisuus ja tuoreen näkökulmat ovatkin vahvuuksia erityisesti uusien innovaatioiden luomisessa.   Uusiokuituja ja niiden valmistusmenetelmiä voidaan kehittää kuitutekniikan laboratorioissa, ja tuotemuotoilun sekä vaatetus- ja muotialan koulutusohjelmissa puolestaan on mahdollista hyödyntää sekä kerättyjä tekstiilimateriaaleja että uusiokuituja kehittelemällä niistä uusia, kestävän kehityksen mukaisia tuotteita.

 

Selvitys oli osa Kouvola Innovation Oy:n koordinoimaa Resurssitehokkaat teolliset symbioosit -hanketta ja toteutettiin yhteistyössä Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n toteuttaman Teolliset symbioosit -hankkeen, Sotek-säätiö sr:n ja Kymenlaakson Jäte  Oy:n kanssa. Selvityksen toteutti Apila Group Oy.