Kun sivuvirta on hyöty - case Kaslink

Joukko Kouvolan seudun yrityksiä pohti äskettäin, millaisia yhteistyön saumoja on olemassa resurssitehokkuuden saralla. Noin 40 organisaation edustajat tekivät muutakin kuin vain kuuntelivat sanaa kiertotalouden siunauksellisuudesta – osallistujat myös käärivät hihat ja ryhtyivät etsimään synergioita tositarkoituksella.

Kehityspäällikkö Markku Kimmo Kaslink Oy:stä toteaa, että Teolliset symbioosit -seminaari osui maaliinsa hyvin: hyvä osanotto takasi kelpo verkostoitumismahdollisuudet ja keskustelu oli aktiivista ja asiantuntevaa.

- Muutama taho oli tuttu entisestään, ja paljon tuli uusia kontakteja, Kimmo toteaa ja kehaisee, että workshop-vaiheessa saman pöydän väellä oli hyvät kemiat ja työ rullasi hyvin eteenpäin. Ideoiden määrää Kimmo kiittelee, joskaan ihan valmiita ratkaisuja ei sentään saatu aikaiseksi.  

- Kaikesta näkee, että paikallisissa yrityksissä on mietitty samoja asioita. Teollisuus synnyttää aina sivuvirtoja ja niiden tehokkaampi hyödyntäminen kiinnostaa.

 

Maidon mahti  

Korialta ponnistava Kaslink valmistaa nestemäisiä maito- ja kermahyllyn tuotteita sekä kastikkeita ja kastikepohjia. Kaslink on erikoistunut laktoosittomien maitotuotteiden valmistukseen. 

Kaikki talon tuotteet joko korkeapastöroidaan tai iskukuumennetaan, jolloin ne säilyvät pitkään ilman säilöntäaineita. Tuotteet pakataan vähittäiskaupan ja suurtalouskeittiöiden tarpeiden mukaisiin pakkauksiin. 

Pitkän linjan sopimusvalmistaja on viime aikoina kurottanut kuluttajamarkkinaan ja näin volyymit ovat jatkuvasti kasvaneet.

- Tuotantovirtojen kasvaessa myös sivuvirrat ovat kasvaneet, Kimmo toteaa ja täsmentää, että kyse on tuhansista tonneista. 

 

Saumaa uudelle bisnekselle?

Miten muhkeat sivuvirrat sitten muutetaan ehdaksi bisnekseksi ja silkaksi rahaksi? - Siinä on vielä tekemistä, myöntää Markku Kimmo.

- Lannoitepuolella voisi olla mahdollisuuksia, pohtii Kimmo, joka on ollut Kaslinkillä töissä nyt 12 vuoden ajan – joista 10 kehityspäällikkönä.  

Kaslinkin strategiaan on kirjattu, että yritys haluaa toiminnallaan olla mukana tukemassa kestävää kehitystä ja luonnonvarojen riittävyyttä. Valtaosa tuotteista pakataan Tetra Pakin kierrätettäviin pakkauksiin, jotka ovat logistisesti käteviä kuljettaa ja varastoida. Yritys pyrkii kaiken aikaa vähentämään energian ja luonnonvarojen kulutusta tehostamalla operaatioitaan sekä etsimällä uusia, ympäristöystävällisiä pakkausmuotoja ja toimintatapoja. 

 

Kaikki kivet on käännettävä

Markku Kimmon mukaan Kymenlaaksossa tulee miettiä erityisen huolella, mitä yhteistyön keinoja on käytettävissä resurssitehokkuuden parantamiseksi. Paikallisen metsäklusterin käydessä läpi omaa rakennemuutostaan, on selvää että muillakin toimialoilla kannattaa pysähtyä miettimään, onko prosesseissa optimoinnin varaa. 

Metsäklusterikin on vaikeuksiensa keskellä tarrannut sivuvirtojen hyödyntämiseen entistä tarmokkaammin – ehkä samanlainen ajatteluntavan muutos voisi vallata alaa laajemminkin, Kimmo pohtii.

- Helppoa se ei ole, mutta paikallisuudesta on mahdollista ammentaa synergioita, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia, hän uskoo. 

 

Yhteinen rintama

Kimmo katsoo, että seudun toimijoiden kesken on jo nyt kelpo yhteistyötä, jota on hyvä kehittää eteenpäin. 

- Kouvolan seudulla yrityksillä on omat haasteensa, se on selvä, mutta yhdessä toimimalla voidaan myös saavuttaa paljon.      

 

Lue: Jätebisnes murroksessa. 

Lisää aiheesta. 

Katso myös tämä.

 

Lisätietoja resurssitehokkuudesta: