KasvuCamp 2015: Kasvuyritysten sparraaja vaikuttui

Kun Kouvola Innovationista tuli pyyntö lähteä kasvuyritysten sparraajaksi KasvuCamp-leirille Kotkan edustalle Rankin saarelle, Hannu Vakkari oli valmis kuin lukkari sotaan – tai ehkä tässä tapauksessa osuvammin: kuin kapteeni komentosillalle.

”Ainahan sitä merelle haluaa”, hän virnistää lähes viikko kaksipäiväisen leirin jälkeen. Syyskuun alussa liljendalilaisen Teampac Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Vakkari oli utelias näkemään, miten KasvuCamp-konsepti toimii käytännössä – ja tietenkin näkemään, mitkä yritykset ovat ottaneet Kymenlaakson elinkeinoyhtiöiden heittämän haasteen vastaan.    

Mutta millaiseen pestiin Vakkari sitten oli suostunut? No, konseptiin kuuluu, että jokaiselle yritykselle nimetään oma kasvukonkari, joka työstää tehtäviä yhdessä yritysten kanssa koko leirin ajan. Kasvukonkari on henkilö, joka on kasvuyrityksessä jo kannuksensa ansainnut – ja tietää mistä puhuu. 

 

Tiimi toimii

Mukana remmissä on myös kasvuasiantuntijoita, jotka konkarien kanssa muodostavat valmentajatiimin. Valmentajatiimin tehtävänä on haastaa ja sparrata jokaista yritystä käsittelemään omia kasvun kipupisteitään – ja löytää reseptit ja roadmapit seuraavalle tasolle.

Vasta hiljattain yleisölle avautuneessa Rankissa oli paikalla 10 kasvua janoavaa yritystä ja kukin sai oman kasvukonkarin luotsikseen. Konkarikoplan erikoisosaamisella kansainvälistymisen, markkinoinnin ja strategian kentiltä olisi täyttänyt useammankin bisneskirjan – eikä Vakkari suinkaan tee poikkeusta porukassa.    

Viimeisen vuoden ajan Vakkari on toiminut Admiwin Oy:ssä senior advisorina. Hänen erikoisalaansa on perhe- ja pk-yritysten johtaminen haasteellisten murrosvaiheiden yli. Vakkarilla on takana kahdeksan vuoden rupeama konsernijohtajana Pyroll Groupissa, joka on yksi johtavia paperinjalostus-, pakkaus-, ja paperitukkuliikkeitä Pohjoismaissa. Tätä ennen Vakkari toimi toimitusjohtajana Myllykoski-ryhmään kuuluneessa Paperex Colombierissa. 

Graniitin ytimessä

Leirillä Vakkari pääsi sparraamaan Kymen Granite Oy:tä, joka on laadukkaan suomalaisen graniitin louhintaan ja jalostukseen erikoistunut kouvolalainen yritys. Yrityksellä on kaksi louhimoa Kouvolassa (entisen Anjalankosken Haapalassa ja Sulennossa) ja lisäksi yritys valmistaa ympäristökiviä pihakäyttöön Haapalan tehtaassaan. Haapalan punaista toimitetaan tarvekivenä tällä hetkellä myös vientiin – mm. Kiinaan, Puolaan ja Liettuaan – mutta mahdollisuuksia olisi muuallakin. 

”Keskustelut olivat erittäin kiinnostavia ja vuorovaikutuksessa kumpikin osapuoli oppi jotain”, Vakkari arvioi konkarimallin toimivuutta. Sen lisäksi, että oman ”nimikkofirman” arki ja tekeminen tulivat tutuksi, pääsi kurkistamaan myös monen muun yrityksen liiketoimintaan – ja konkarikin vaikuttui näkemästään.

”Leirillä oli myös ihan alkutaipaleella olevia yrityksiä, jotka todella hätkähdyttivät osaamisellaan ja ideoillaan. Samalla tuli tunne, että tässähän on aineksia vaikka mihin”, hän hämmästelee.  

 

Katse Kymenlaaksoon

Vaikka Vakkarin pelikenttänä on ollut koko Suomi, Kaakkois-Suomi on hänelle se kaikkein tutuin ja läheisin seutu. Samoin Kaakonkulman haasteet ovat tuskallisenkin selviä: vanha teollinen pohja on järkkynyt ja uutta bisnestä tarvitaan tilalle.

Vahva trendi – joka ei rajoitu Kymenlaaksoon – on se, että liiketoimintaympäristöt muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi.  Muutos vie yrityksiä aidosti globaaliin ympäristöön, jossa impivaaralaisuus on kuihtumisen ja kuoleman tie. Vakkarin mukaan tämän pitäisi heijastua vahvasti yritysten jokapäiväiseen toimintaan – ja hän haastaakin yrityksiä pohtimaan, kuinka menestyminen turvataan myös tulevaisuudessa.

”Kymenlaaksossa on edelleen osaavaa teollisuusväkeä, mikä taas monesta paikasta puuttuu”.

 

Nuorta verta, kiitos!

Miinussarakkeeseen Vakkari listaa heikossa hapessa olevan yrittäjähenkisyyden. Toisaalta nyt työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat saattavat muuttaa kupletin juonen:

”Tämän päivän nuorissa ihmisissä on sitä energiaa ja toimeliaisuutta, joka voi hyvinkin kanavoitua uusiksi yrityksiksi ja innovaatioiksi.”

Vakkari muistuttaa, että töitä Kymenlaaksossa on aina tehty – ja lujasti:

”Joskus sata vuotta sitten Kymenlaakso oli koko maan kansainvälisintä aluetta, jossa oli vahvaa teollisuutta. Silloin Kymenlaakso toi toimeentuloa koko valtakuntaan”, Vakkari toteaa, ja lisää että nyt voisi olla comebackin paikka: uusille menestystarinoille on tilausta ja tilaa.

 

Sana pitää

Kymenlaaksolainen mentaliteettikin on sellainen, että sen varaan kelpaa rakentaa.

”Täällä ollaan hyvällä tavalla jalat maassa. Se mikä luvataan, myös tehdään”, Vakkari pohtii ja huomauttaa, että tämä ei suinkaan ole itsestäänselvyys joka paikassa.  

 

KasvuCamp Kymenlaakso 2015 -leiri järjestettiin 20.-21. elokuuta 2015. Rankin saarella Kotkan edustalla järjestetyn kasvuleirin isäntinä toimivat Cursor ja Kinno. Leirillä osallistujia oli 39 henkilöä. Kymmenestä eri yrityksestä oli paikalla edustajia ja heitä sparraamassa kymmenen kasvukonkaria. Tämänvuotinen tapahtuma on suunnitteilla. KasvuCamp 2016 järjestetään nyt Kouvolan seudulla ja ajankohta on 6.-7. syyskuuta. Jos haluat mukaan joko konkariksi tai sinulla on kasvuhaluja yrityksesi kanssa, lue lisää ja hae mukaan täältä.

 

Lue myös: