BLOGI: Yhteistyö edistää kiertotaloutta - hankinnoissakin

6.3.2017 - Julkiset hankinnat ovat merkittävä vaikutusväylä siirryttäessä kohti resurssitehokasta kiertotaloutta.

Julkisten hankintojen avulla kunta tuottaa asukkailleen palveluita ja hyvinvointia. Niiden kautta voidaan myös edistää työllisyyttä, luoda toimintaedellytyksiä yrityksille, vähentää kulutuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta tai edistää materiaalikiertoja. Julkiset hankinnat ovat siis merkittävä vaikutusväylä siirryttäessä kohti resurssitehokasta kiertotaloutta.

Koko Suomen mittakaavassa julkisia hankintoja tehdään vuositasolla 35 miljardilla eurolla ja kuntatasollakin hankintojen arvoa mitataan sadoissa miljoonissa. Valtavan kulutuspotentiaalin oikealla suuntaamisella voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia.

Kiertotaloutta edistävien hankintojen tekeminen ei ole rakettitiedettä, vaan hankintoja voidaan suunnata melko yksinkertaisillakin tavoilla kestävämpää yhteiskuntaa tukeviksi. Hankintakriteerien avulla voidaan asettaa vaatimuksia uusiutuvien tai kierrätysmateriaalien käytölle, materiaalien kierrätettävyydelle tai tuotteiden kestävyydelle ja korjattavuudelle. Tuotteita voidaan myös ostaa uudelleenvalmistettuina tai ostamisen sijaan niitä voidaan liisata, jolloin tuotteen sijasta hankitaankin palvelua.

Vaikka kiertotaloutta edistävien hankintojen tekeminen on periaatteessa helppoa, niitä ei vielä tehdä systemaattisesti. Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä kiertotalous on terminä melko uusi, eikä kiertotaloutta edistävien hankintojen tekemiseen ole olemassa vakiintuneita käytäntöjä. Kiertotaloutta edistävien hankintakäytäntöjen ja -ohjeiden puuttuminen johtaa helposti siihen, että ostetaan sitä mitä aina ennenkin. Myös resurssien puute suuntaa hankinnat usein totuttuihin uomiin – aikaa uuden opettelemiseen ei ole.

Kiertotaloutta edistävien hankintojen systemaattista toteuttamista hidastaa myös se, ettei kaikkiin tarpeisiin vielä ole saatavilla kiertotalousratkaisua. Kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden puute ei kuitenkaan saa muodostua esteeksi, vaan uusien toimintatapojen kehittäminen voidaan nähdä mahdollisuutena. Avain uusien ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluun on yritysyhteistyö.

Markkinavuoropuhelun avulla voidaan yritysten näkemyksiä kartoittaa jo ennen hankintaprosessin alkua ja innovatiivisten hankintamenettelyjen kautta yrityksiä voidaan kannustaa kehittämään kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Julkiset hankinnat voivat siis toimia kiertotalousinnovaatioiden ajurina.

Keskeisintä niin kiertotalouteen siirtymisessä kuin kiertotaloutta edistävien hankintojen tekemisessäkin on ajattelutavan muutos: pitää opetella näkemään jämäruoka ravinteena, jäte raaka-aineena ja tuotteet palveluina. Uudenlaista ajattelua kiertotalouteen siirtyminen edellyttää julkisten tahojen lisäksi niin yrittäjiltä kuin kuluttajiltakin.

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii myös tehokasta yhteistyökulttuuria. Yritysten välinen yhteistyö on edellytyksenä tehokkaille materiaalikierroille; yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämiseen. Kiertotaloutta edistävien hankintojen tekeminen edellyttää puolestaan yhteistyötä sekä julkisen organisaation sisällä että kuluttajien, yrittäjien kuin kolmannenkin sektorin kanssa. Kiertotaloudessa yhteistyö on voimaa – myös hankinnoissa.