BLOGI: Ruokahävikkiä on syytä vähentää ja hyödyntää

17.10.2016 - Suomessa syntyy vuosittain ruokahävikkiä noin 400 miljoonaa kiloa. Roskiin päätyy ruoastamme 120-160 miljoonaa kiloa, 500 miljoonan euron verran. On syytä tehdä jotakin asian korjaamiseksi.

Arvostuskäyrä jokapäiväistä ”polttoainettamme”, ruokaa kohtaan on länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ollut monin paikoin laskeva. Lisääntyneen materiaalisen hyvinvoinnin ja valintojen aikakausina ruoasta on tullut vain yksi kulutushyödyke muiden joukossa, jota ei enää kunnioiteta samalla tavoin kuin aiemmin. Joillakin ruoasta on alituista puutetta, mutta yhä useammalla ruokaa on liikaa. Yksinkertaisesti, ruokaa on kuin roskaa. Esimerkiksi kehitysmaissa suuri osa ruuasta pilaantuu toimimattomien kuljetusketjujen ja puutteellisen varastoinnin takia jo paljon ennen kuin se ehtii kuluttajille.

MTT:n Foodspill- tutkimuksessa (2010–2012) todettiin, että suurimmat syyt ruoan poisheittoon liittyivät pilaantumiseen tai pakkausmerkintöihin (parasta ennen- tai viimeinen käyttöpäivä). Kuitenkin peräti 37 % vastaajista totesi, että ruokaa heitettiin pois, koska se joko jäi lautastähteeksi, sitä valmistettiin liikaa tai sitä ei syystä tai toisesta enää haluttu syödä. Ruokahävikkiä syntyi eniten yhden hengen kotitalouksissa. Naisilla hävikkiä syntyi vuositasolla noin 10 kg miehiä enemmän. Miksi toisarvoiset syyt näyttävät niin suurta roolia ruokahävikin synnyssä?

Syitä ruokahävikkiin on monia. Yksi näkökulma liittynee nykypäivän ravintolakäyttäytymiseen. Nykyinen lounasravintoloiden noutopöytäkulttuuri on kasvattanut sekä annoskokoja, että myös ruokahävikkiä. Todellinen haaste on hallita ”syö niin paljon kuin haluat”- kulttuuria.

Asiat eivät tietysti ole näin yksioikoisia. Yhä suurempi joukko antaa arvoa ruoalle tänä päivänä yhä enemmän. Paikallista tuotantoa tukevia ratkaisuja on syntynyt mm. verkkoon. Kuluttajat haluavat yhä näkyvämmin tukea tuottajia ja tuotantotapoja, ruoan ravitsemuksellisia vaikutuksia kehossa halutaan seurata ja ruoan ekologisella jalanjäljellä on yhä suurempi merkitys. Voidaan osaltaan todeta, että ruoan tuotantotavoille (kuten luomu) tai tuottajille on syntynyt jopa uudenlaista fani-/heimokulttuuria.

Kinnon Yhteistyöllä lisäarvoa ruokaketjuille –hankkeen järjestämässä työpajassa kuultiin erinomaisia esityksiä ruokahävikkitutkimusten tuloksista ja ratkaisuja, joilla hävikkiä voidaan hyödyntää ja vähentää.

Tilaisuudessa todettiin, että ruokahävikin hallinta on kokonaisvaltaista toimintaa, johon liittyy moninaisia päätöksiä organisaation eri tasoilla ja vaiheissa. Hävikin hallinta tulisikin ottaa huomioon yrityksen strategisissa ja toimeenpanevissa päätöksissä. Hävikkiä on syytä dokumentoida pyrkien aktiivisesti sen vähentämiseen. Työkaluja tähän on jo olemassa ja ratkaisuja hävikin vähentämiseen on useita.

Luonnonvarakeskuksen Wastemator- hankkeessa ollaan rakentamassa kaiken tyyppisille ravitsemispalveluille tarkoitettua yritysten verkostoa ja laatimassa työkalua kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden hävikin seurantaan. ResQ Club ja Hävikkimestarit- palvelut tarjoavat puolestaan ratkaisuja hävikkiruoan välitykseen ja sen hallitsemiseen liittyen. From Waste to Taste- hävikkiruokahanke puolestaan syntyi ymmärryksestä, että vain 10-15 % kauppojen ruokahävikistä päätyi ruoka-apuun. Tämän tuloksena syntyi pilotti ruoankierrätyskeskuksesta kauppojen hävikkiruoan vastaanottopisteineen, hävikkiruokaravintoloineen ja hävikkiruoan edelleenvälitykseen. Hanke onnistui myös työllistämään vaikeasti työllistettäviä ihmisiä, kuten maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita, pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytymisvaarassa olevia.

Pienet teot merkitsevät. Tiesitkö, että yhden leipäpalan ympäristövaikutus on suurempi kuin leipäpakkauksen muovipussin? Ruokahävikin syntyminen voi johtua pakkauksestakin. Pakkaus saattaa vaikkapa jakeluketjussa hajota tai se ei pysty suojaamaan tuotetta ketjun rasituksilta. Ruotsalaisen hävikkipäiväkirjatutkimuksen mukaan neljännekseen kotitalouksissa jätteeksi päätyneeseen ruokahävikkiin oli syynä pakkaus. Mielenkiintoinen fakta on myös se, että ylipakkaaminen on kokonaisympäristövaikutuksen kannalta kuitenkin parempi vaihtoehto, jos sillä säästytään ruokahävikiltä. Kuluttajat tosin kokevat elintarvikepakkaukset suurempana ympäristöongelmana kuin ruokahävikin. 

Kotitaloudet tuottavat eniten ruokahävikkiä, yli puolet kauppaa enemmän. Suomalaisten kotitalouksien ruokajätteiden päästöt vastaavat 100 000 auton ilmastovaikutusta. Meistä jokainen voi itse vaikuttaa omilla valinnoillaan ruokahävikin vähentämiseen. Asiaa on syytä pohtia asioidessasi seuraavan kerran kaupassa, ravintolassa tai valmistaessasi ruokaa.  Annetaan ruoalle sen ansaitsema arvo ja tehdään yhteistyössä tekoja kohti vähähävikkisempää huomista.

 

Lisätietoa: Yhteistyöllä lisäarvoa ruokaketjuille – Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa
Katso myös: ruokakouvola.fi