BLOGI: Metsän ja osaamisen avulla pärjää yli 100-vuotiaskin – jos haluaa

3.1.2017 - Suomen itsenäisyyden ajan merkittävin raaka-aine, tulon- ja hyvinvoinnin lähde eli metsäteollisuus on voimissaan vielä 100 -vuotiaanakin. Vuonna 2015 Suomen kuudesta tärkeimmästä vientituotteesta kolme oli metsäteollisuustuotteita. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala yli 20 prosentin osuudellaan. Kymenlaaksossa metsäbiotalouden tuotoksen, arvonlisän, työllisyyden ja investointien osuus suhteessa muihin toimialoihin on moninkertainen koko maan keskiarvoon nähden.

Luonnonvarakeskuksen mukaan puuston vuotuinen kasvu on 1970-luvun alun jälkeen ollut selvästi poistumaa (hakkuut ja luontainen kuoleminen) suurempi. Viimeisin mitattu kasvu on 105,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen poistuma on viime vuosina ollut alle 80 miljoonaa kuutiometriä. Toimiala voi siis vielä kasvaa ja lisätä puun hyödyntämistä kunhan kestävän metsänhoidon kriteerejä noudatetaan ja metsien virkistyskäytön toimivuus turvataan jatkossakin.

Digitaalisuuden takia paperin kulutus länsimaissa laskee, mutta kasvaa vielä kehittyvissä maissa. Sellun, vanerin ja kartongin kysyntä kasvaa yleisesti, erityisesti pakkauksia tarvitaan entistä enemmän kehittyvän verkkokaupan takia. Suomessa kasvava pitkäkuituinen havusellu on lujuusominaisuuksiltaan nopeammin kasvavia kilpailijoitaan (esim. eukalyptus) paljon parempi ja sen kysyntä ja hinta ovatkin pysyneet hyvinä.

Maapallo yrittää sietää yhä suurempaa väkimäärää - 1960-luvulla meitä oli 3 miljardia, vuonna 2016 jo 7,4 miljardia. Useat Afrikan maat tulevat jopa kaksinkertaistamaan väkimääränsä lähitulevaisuudessa. Väestömäärän kasvua on erittäin vaikea hillitä, mutta varsinkin uusiutumattomien raaka-aineiden kulutukselle ja ympäristön kuormitukselle voidaan tehdä paljonkin. Ratkaisuja löytyy bio- ja kiertotaloudesta.

Fossiilisia polttoaineita ja uusiutumattomia raaka-aineita tullaan korvamaan uusiutuvilla ja kiertotaloutta edistetään direktiivien, lakien, asetusten ja verotuksen pakottamina. Esimerkiksi Ranskassa kiellettiin muoviset kertakäyttöastiat syksyllä 2016 säätämällä laki, joka velvoittaa korvaamaan muoviastiat ja -ruokailuvälineet luonnonmukaisilla ja kompostoituvilla materiaaleilla. Laki astuu voimaan vuonna 2020.

Pieni osa ihmiskunnasta on jo herännyt vapaaehtoiseen kulutus- ja lisääntymistapojensa muuttamiseen, mutta pelkästään vapaaehtoiset toimet eivät riitä irrottamaan uusiutumattomien raaka-aineiden kulutuksen kasvua talouskasvusta.

Itsenäisessä hyvinvointivaltiossa on vain ihmisestä eli yksilöstä itsestään kiinni mitä ja miten haluaa oppia, mitä ja miten haluaa työkseen tehdä tai olla tekemättä. Suomessa erityisesti puu antaa mahdollisuuksia tehdä monenlaisia töitä puun arvoketjuun liittyen. Puu on erittäin monikäyttöinen – siitä voi tehdä paperin, kartongin, sellun, vanerin, sahatavaran ja polttoaineiden lisäksi esim. lääkkeitä, kosmetiikkaa, vaihtoehtoisia tuotteita esim. metalleille, lasille, muoveille ja betonille, vaatteita, kasvatusalustoja soluviljelmille. Työtä voi tehdä tutkijana, kehittäjänä, kouluttaja, suunnittelijana, käden taitajana, metsänhoitajana, puunkorjuussa, kuljettajana, valvomossa, markkinoinnissa, myynnissä, viestinnässä jne.

Oppivelvollisuus loppuu Suomessa lain mukaan 17-vuotiaana – silloinko kaikki ovat jo riittävän oppineita eli tietävät ja osaavat tarpeeksi?  

Maailman ja tietomäärän kehittyessä kiihtyvällä vauhdilla ainoa keino yrittää pysyä edes mukana kehityksessä on elinikäinen oppiminen, jota voi nimittää jatkuvasti uusiutuvaksi oppimiseksi. Joustavat opintopolut eri koulutusasteilta toisille sekä työssä oppimisen lisääminen ovat tapoja, joilla parannetaan yksilön mahdollisuuksia löytää itse oma paikkansa ja tehtävänsä elämässä. Aktiivinen asenne, uusiutuva oppiminen ja uusiutuvien raaka-aineiden hallittu jalostaminen ja käyttö antavat hyvät lähtökohdat suomalaisille pärjätä myös seuraavat 100 vuotta.

 

Vesa Junttila

Biotalouden kehittämispäällikkö 31.3.2017 asti