BLOGI: Kouvola on Euroopan ja Aasian liikenteen kohtauspiste

17.2.2017 - Logistiikasta on kasvanut Kouvolassa noin 200 yrityksen ja lähes 2000 työpaikan toimiala. Vuosittain arviolta noin kaksi miljoonaa tonnia tavaraa vaihtaa kuljetusmuotoa Kouvolassa. Tehola-Kullasvaara -alueesta on muodostunut noin sadan yrityksen alue.

Kouvola on viime vuosina parantanut kansainvälistä tunnettuuttaan. Ensin saimme EU:n myöntämän ns. Ten-T statuksen (Trans European Network) eli Kouvola on ainoana logistiikkakeskuksena Suomessa tämän EU:n runkoverkon solmukohta. Toiseksi Saksan logistiikkayhdistysten liitto rankkasi Kouvolan sijalle 32. yli 300:sta Euroopan intermodaalikeskuksesta – pohjoisen Euroopan osalta Kouvola oli vertailussa selkeä ykkönen!

Kouvola Innovation Oy on viimeiset kaksi vuotta työstänyt Kaukoidän reittiä Kouvolasta Kiinaan rakentamalla yhteistyökumppaniverkkoa niin Venäjällä, Kazakstanissa kuin Kiinassakin.

Kiinasta Saksaan suuntautuva konttijunaliikenne on jo vilkasta, mutta Kouvola-Kiina –reitillä on siihen nähden merkittävä etu ajassa ja reitin pituudessa. Saksaan mentäessä junan raideleveys vaihtuu kaksi kertaa, ensin Kiinan ja Venäjä-Kazakstan -rajalla ja toisen kerran Valkovenäjän ja Puolan rajalla.  Sitä vastoin Kouvolaan tullessa junan toista vaihtoa ei tarvita, vaan juna voidaan ajaa suoraan Kouvolaan saakka. Reittikin on tällöin noin 2000 kilometriä lyhyempi kuin nykyisin käytetyt reitit.

Tätähän on yritetty ennenkin. Miksi se onnistuisi nyt, kun se ei onnistunut 10 vuotta sitten?

Maailma on muuttunut paljon kymmenessä vuodessa: Kiinasta on kasvanut ”maailman tehdas”, jossa se tuottaa suuren osan käyttämistämme kestokulutustavaroista. Se tarvitsee siihen muun muassa suomalaisen konepajateollisuuden tuotteita ja, etenkin verkkokaupan johdosta, valtavan määrän pitkäkuituista sellua pakkausmateriaalien tekoon. 

Kouvolankin seudulla toteutuneet sellukapasiteetin laajennukset johtuvat osaksi tästä ilmiöstä. UPM:n toteutumassa olevat kaksi laajennusta lisäävät tehtaan kapasiteettia yhden entisaikojen sellutehtaan verran.  Vaikkei tehtaan henkilöstömäärä ei juuri lisääntyisikään, metsästä korjataan jopa 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta, joten kantorahat ja logistiikkaketju hyödyttävät suoraan Kouvolaa ja lähialueita.

Kiinalla on käynnissä nk. ”Silkkiteihin”- Kiinan ja Euroopan välisiin yhteyksiin, investoiva OBOR – ohjelma, josta on rahoitettu infrainvestointeja eri maissa kymmenillä miljardeilla. Pohjoisin versio Silkkitiestä päättyy jo Pietariin: meidän tarvitsee venyttää sitä vain 200 km ja ollaan Kouvolassa!

Haastattelimme noin 70 vientiyritystä viime syksyn mittaan, jolloin ilmeni, että Suomen vientiteollisuus kärsii viikon-kahden takamatkasta eurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna. ”Pussin perä”–sijainnissamme on kyse merikuljetuksista tai nykyisistä Saksa-Kiina -junista. Niiden sijaan Kouvola-Kiina kuljetusreitti kääntää tilanteen ympäri: olemmekin Euroopan lähin piste Kiinasta katsoen. Tätä myös kansallinen lentoyhtiömme on käyttänyt erityisen menestyksekkäästi markkinoinnissaan.

Rautatiekuljetus ei tule koskaan olemaan yhtä halpaa kuin merikuljetus tai yhtä nopeaa kuin lentorahti, mutta se tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon näiden kolmen kuljetusmuodon valikoimaan.

Mitä se sitten tarkoittaa Kouvolan seudulle?

Tunnetuissa verrokeissa, kuten Ruotsin Örebron vastaavassa keskuksessa, isot logistiikkayhtiöt ovat keskittäneet jakelukeskuksiaan alueelle. Kouvolassakin on jo muutaman kansainvälisen konsernin Pohjoismaiden logistiikkakeskus tämän johdosta.

Alueellisen kehitysyhtiön rooli tässä on olla verkottaja ja mahdollistaja, ja Kouvolan kaupunki luo mahdollisuuksia toimialan kasvulle RRT-projektikokonaisuuden kautta. Kuten jo nytkin Tehola-Kullasvaarassa, yksittäiset yritykset luovat seudun taloutta kohentavat työpaikat.